sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Viikon 37 Krapu

Jokainen esine pöydällä oli paikallaan. Valokuvista oli pyyhitty pölyt ja kun katsoin
kasvoja kuvissa, näytti siltä kuin kaikki olisivat hymyilleet ja nyökänneet: luota itseesi,
se on hyvä.


Aamulla jännitti. Olin pakannut oman laukkuni illalla valmiiksi, mutta tarkistin vielä
uudestaan, etten ollut unohtanut pöydälle mitään. Mies odotti jo autossa, oli luvannut
lähteä kuskiksi.
Kotimatkan ajaisimme pidemmän tai lyhyemmän reitin kautta, sen mukaan mikä
olisi vastaus. 


Mies jutteli matkalla niitä näitä, yritti pitää tunnelman keveänä ja ajatukseni pois tulevasta.
Lupasin soittaa, kun olen valmis.


Kolmen tunnin päästä kävelin autolle, jossa mies istui odottava ilme kasvoillaan.
- Noh?
- Se ilmestyy syksyllä, sanoin ja hymyilin.


Viikon sanat:
uusi, oma, ilmestyä

Sadan sanan tarina annetuista sanoista. 

Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Viikon 36 KRAPU

Seison parvekkeella ja katselen takapihalle. Naapurin pihalla koko viime vuoden
olleet roskalavat ja parakit ja työkoneet ovat viimein kadonneet ja remontti on
valmistunut. Pihakin on asfaltoitu. Kukkaistutukset ovat palanneet.

Tämän talon etupihalta sen sijaan kaadettiin kaunis vaahtera, se jonka lehdet runoa
lainaten joku kävi syksyisin maalaamassa keltaisiksi. Kantokin kaivettiin pois.
Surullista.

Huoneisto takanani on kuukausien työn jälkeen vihdoin viimein tyhjä. Siellä olleet
tavarat on lajiteltu: mukaan, muistoihin, hyväntekeväisyyteen, myyntiin, kaatopaikalle.
Nyt se on tyhjääkin tyhjempi, ei pölyhiukkastakaan. 

Ainoa syy kiittää on se, että saan tänään sulkea tämän parvekkeen ja tämän asunnon
oven viimeistä kertaa ja suunnata askeleet kohti haaveidemme toteutumista. 


tyhjä, kiittää, parveke
Sadan sanan tarina annetuista sanoista. 
Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät Caravaanin ja SusuPetalin blogeista

sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Viikon 19 KRAPU

Seisoin siinä selkä seinää vasten ja pelkäsin kuollakseni. Olin huutanut apua jo 
monta kertaa, ääneni oli jo käheä huutamisesta. Miksi kukaan ei tullut? Olinko yksin? 
Eihän koko kaupunki voinut tyhjentyä noin vain sähkökatkon sattuessa.

Tai olinhan siellä minä. Ja Joku. Se Joku joka läähätti siinä vieressä. Oli niin pimeää 
etten nähnyt kuka se oli, mutta kuulin läähätyksen. Ääni läheni hitaasti ja sitä mukaa 
kun ääni lähestyi sitä kovempaa sydämeni jyskytti.

Ikuisuudelta tuntuneen ajan kuluttua näin pimeydessä hohtavan kaksi silmää. Ei ole 
todellista, olen sekoamassa, tällaista tapahtuu vain elokuvissa.

Rauhoitu, sanoin itselleni, voit lähteä jatkamaan matkaan.
Silmät ja läähätys seurasivat perässäni...


silmä, selkä, yksin
Sadan sanan tarina annetuista sanoista. Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät Caravaanin ja SusuPetalin blogeista

Viikon 20 KRAPU

Pöllön Kraput tulee nyt vähän epäjärjestyksessä, kun pari jäi välistä pois, mutta ei kai sillä järjestyksellä niin väliä ole. Eli tässä viikon 20 krapu, olkaapa hyvät:



Keittiössä leijui kammottava haju. Roskapussi oli viemättä ja roska-auto tulee tänään.
No, ei se mitään, kyllä minä sen ehdin viedä, roska-auto tulee vasta puolen päivän jälkeen. 

Vien pussin eteiseen siksi aikaa kun juon aamukahvin. Ja kampaan tukkani ja puen päälleni.

Mikä ääni tuo on? Roska-auto! Voi ei, ja tuo pahuksen roskapussi on tuossa. Toppatakki

pyjaman päälle. Pipo päähän, ei haittaa “bad-hair-day”.
Ulos. Voi hitto, se roskapussi! Takaisin. Roskapussi. Kuski oli jo kiipeämässä autoon, 

mutta huomasi kun heilutin roskapussillani vimmatusti. Ystävällisesti hän otti
pussin ja heitti roska-auton nieluun. Kiitin, taisin niiatakin.
Tulin sisälle ja katsoin peiliin. Huulipuna! Olin unohtanut laittaa huulipunaa!




leijua, roska-auto, ystävällinen
Sadan sanan tarina annetuista sanoista. Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät Caravaanin ja SusuPetalin blogeista

Viikon 21 KRAPU


- Niin, se on taas kevät, naurahti naapuri hyväntahtoisesti, kun tapasimme pihalla.

 - Niinhän se on, vastasin leveästi hymyillen ja raahasin täysinäistä Ikean kassia 
   kohti pihalla odottavaa autoa.

 - Se alkoi sitten isännällä kesäloma, naapuri jatkoi pilke silmäkulmassa, katse
   kiinnittyneenä tavaroihini. Koskas tulet takaisin, ehditkö pihajuhliin elokuussa?

 - Saa nähdä, tänä kesänä on monta jokea valloitettavana ja pitäisi uskaltaa laskea 
   muutama koskikin, vastasin viitaten kassin sangasta roikkuvaan kypärään.
   Viimeistään sitten tulen kun järvet jäätyy, loka-marraskuussa.

- Sullehan kasvaa suomut ja evät tuolla menolla, jos et kuivalla maalla malta 
  olla laisinkaan.

- Niinhän siinä voi käydä, mutta kyllä ne sitten talvella taas näivettyy, kun ei pääse vesille.


naapuri, järvi, katse
Sadan sanan tarina annetuista sanoista. Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät Caravaanin ja SusuPetalin blogeista

sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Viikko 18 KRAPU

Juna seisoi jo asemalla, semmoinen lyhyt vain.
Sen lähtemisestä ilmoitti mies puhaltamalla pilliin.
Seisoin veturin kohdalla ja mietin mitä tekisin. Seuraava juna menisi vasta
parin tunnin kuluttua. Sisko on jo tuolla…
Koputin ikkunaan. Konduktööri avasi ikkunan.
- No mitä?
- Voitteko odottaa minuutin - mun sisko on tuossa aseman kulmalla.
Me oltais tulossa kyytiin?
- Nyt pitäis lähteä, matkustajat ei tykkää jos lähdetään myöhässä.
- Puoli minuuttia enää, sisko ei jaksa enää juosta, se on juossu tuolta tunnelin
toiselta puolelta asti. Se on ihan just tässä. Äiti huutaa meille, jos me myöhästytään.
- No jos nyt..tän kerran… No tässähän se jo meni.. Äkkiä kyytiin tytöt!



pilli, mies, huutaa
Sadan sanan tarina annetuista sanoista. Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät Caravaanin ja SusuPetalin blogeista


PS. Tämä Krapu on tosi ja tapahtui joskus reilu 10 vuotta sitten 😂
Junan lisäksi olen "pidätellyt" myös lentokonetta lähtemästä, siitä on jo
kohta kolmekymmentä vuotta... Laiva vielä puuttuu 😉

maanantai 22. huhtikuuta 2019

Viikko 17 KRAPU

- Missä se pahuksen paita on?


- No siellä kaapissa, mähän sanoin!

- Ai tää vai? Ei tää mulle mahdu.

- Nii-in, mä sanoin, että pitää mennä ostamaan uusi paita,
mutta sä et uskonut. Koska sä oot viimeksi pitänyt
valkoista kauluspaitaa?

- Älä viitti, keksi jotain, pliis.

- Okei, mutt nyt pitää sitten mennä. Tästä saadaan taas
hyvä “keskustelun” aihe.

- Et kyllä varmana kerro tästä kenellekään. Lähetään nyt.
Mihin me mennään?

- Dressmannille. Tarvitsä aluspaidan?

- Tarvin. Tästä vanhasta voi tehdä vaikka työpaidan,
sitä voi pitää sitten mökillä pihalla.

- No niin, sitten mennään, muuten me myöhästytään.
Ja pidät sitten takin  päällä.

- Miks?

- Aarrghhh… Ettei ne paidan taitokset näy!

valkoinen, keskustelu, piha