Tekstit

Krapu 12/2022

Maija oli saanut luvan lukea isoisän punaisella sametilla päällystettyjä tietosanakirjoja.  Niitä pitäisi käsitellä varovasti niiden heikkouden takia, ne olivat ainakin kaksi kertaa niin vanhoja kuin isoisä.  Niiden tekstikin oli semmoista kiemuraista, mutta kaunista,, ettei Maija aluksi osannut sitä lukea, mutta isoisä opetti.  Isoisä oli kertonut, että oli saanut kirjat mukaansa, kun oli lähtenyt viimeisenä päivänä töistä. Pomo oli kuulemma sanonut, että ei niitä enää siellä tarvittu, kun nykyään kaikki on tietokoneella.  Maija rakasti isoisän tietosanakirjoja. Niissä oli paljon hienoja sanoja, semmoisia joita kukaan  ei ollut koskaan kuullutkaan ja niillä oli hauska välillä hämmentää aikuisten keskustelua. Niin kuin nyt vaikka vertikaalinen.  Viikon 12 krapusanat ovat heikkous, pomo, vertikaalinen Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.  Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.  Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan

Krapu 11/2022

Ostoshelvetin sisäänkäynnin ovista kulki märkiä ja kiireisiä ihmisiä ees taas yhtenä virtana. Nuoria ja vanhoja, pareja, ryhmiä, yksinäisiä. Kukaan ei ehtinyt kiinnittää huomiota ikkunan edessä paikoillaan olevaan mieheen, joka seisoi sateessa selkä sisäänkäynnin liukuoviin päin, yllään vain kesäkengät, sortsit ja kauluspaita.  Näytti siltä kuin hän olisi lukenut matkatoimiston ilmoituksia.  Kukaan ei myöskään huomannut hiljaista itkua, poskia kastelevia kyyneleitä.  Ellei sitten pieni tyttö, joka nykäisi miestä paidan helmasta ja sanoi hiljaa:  “Setä, älä itke, tuu mun kanssa ostamaan jäätelöä, niin oot taas iloinen.” Ainakin joku oli nähnyt hänet, hän ei ollutkaan täysin näkymätön ja tarpeeton, vaikka vielä hetki sitten tuntuikin siltä.  Viikon 11 krapusanat ovat itku, selkä, jäätelö   Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa. Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessa

Krapu 10/2022

Kuva
Janne oli herännyt jo ainakin viisi tuntia sitten -hän oli katsonut kellosta ja hän kyllä tunsi kellon. Nyt oli aamupalan aika.  Äitiä ei kuitenkaan näkynyt missään eikä pöydällä ollut kaakaota. Eikä kyllä sitä kaurapuuroakaan, josta Janne ei tykännyt, mutta jota piti syödä joka aamu, että “kasvaisi isoksi pojaksi”.  Kuinkahan paljon sitä puuroa pitäisi syödä ja kuinkahan isoksi sitä pitäis kasvaa, että saisi edes kerran koskea tuohon isoveljen kitaraan? Janne katseli ympärilleen ja huomasi pöydällä tyhjän viinipullon. Itku alkoi kutittaa silmiä. Äiti oli varmaan nukkumassa. Noh, isot pojat tekee itse itselleen aamupalaa - kaapista löytyy kaakaota ja leipää.. Nukkukoot, kyllä minä pärjään.   Viikolla 10 kokeillaan kravuissa jotain uutta. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Älä anna minun tarinani johdattaa sinua, kuvasta löytyy paljon muutakin kerrottavaa. Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tas

Krapu 7/2022

Rasti toisensa jälkeen oli piirtynyt Jennin teinariin. Tai niin kuin isä sanoi “almanakkaan”. Se sana nauratti Jenniä, vaikkei hän isän nähden nauranutkaan. Eikä äidinkään. Istui vain liila tukka silmillä ruokapöydässä ja mutisi vastauksensa, jos jotain kysyttiin.  Niin tavallisesti. Nyt hän oli niin hyvällä mielellä että olisi kysyttäessä ollut  valmis kertomaan jotain edellisillasta.   Nuorisotalon hämärässä oli puheensorinaa ja taustamusiikkia, sitten kun valot sammuivat oli tullut aivan hiljaista. Vain esiintymislavalle oli kohdistettu valo, niin että siellä näkyi yksi hahmo. Jenni tuijotti hahmoa kuin halvaantuneena - liikkumatta, ääneti. Odotti muiden kanssa. Sitten nuorisotalon sali räjähti, täyttyi kirkumisesta ja kymmenet sifonkihuivit liehuivat Levottoman Tuhkimon tahtiin. Viikon 7 krapusanat ovat levoton, hahmo, almanakka   Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa. Sanojen