Pöllö krapuilee

Eilen aamupäivällä puhelimeen tuli viesti:  “Vieläkö sen ehtii tehdä, jos mä tulen illalla?”  Hyvin ehti, laitoin sen saman tien valmistumaan ja jääkaappiin odottamaan.  Tänään aamupalan jälkeen sidoin eteeni esiliinan, otin taikinan jääkaapista.  Hei - pieni hetki: mitä nämä urat tässä taikinassa ovat? Mitkä urat? Hyvää se  taikina kyllä on, just sellaista kuin pitääkin.  No mistäs sinä sen tiedät? Niin no, niin.. Paistomestari asettuu paikalleen: asettaa leivinpaperit uunipelleille.  Ensimmäinen pellillinen on valmis. Just täydellisiä.  Koko päivä siinä menee, että koko taikina on leivottu - ja syöty. Kun piparkakut on leivottu, voin sytyttää ikkunalle kaksi kynttilää kunnioittamaan itsenäisyyttämme - tämä on minun ja rakkaideni itsenäisyyspäiväperinne. Sadan sanan tarina annetuista sanoista. Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät Caravaanin  ja  SusuPetalin  blogeista Viikon 46 sanat ovat:  esiliina, kunnioittaa, rakas

Kerttu juoksi koko matkan koulusta kotiin. Liisa oli kysynyt häneltä! Kertulta! Mitä sitten, vaikka Kerttu olikin viimeinen, kaikki muut olivat jo käyneet. - Äiti! Saanhanminämennäkunkaikkimuutovatjoolleet, saanhan? - Hei, rauhoituhan vähän, mihin? Ja koska? - Liisalle. Yökylään! En tarvitse kuin yöpaidan ja hiusharjan. Liisan äiti harjaa hiukset ja laittaa letille. Kyllä se osaa. Huomenna. Isoveli Pekka nosti päänsä läksyistään ja naurahti surullisesti: -Sinäkö? Liisalle? Ethän tosissasi usko, että voisit mennä sinne yökylään? Sinä, jonka lakana on aamuisin märkä? Ne saisivat vain lisää syitä kiusata. Äiti, älä anna lupaa. Kertun iloinen mieli muuttui ja kyyneleet alkoivat valua pitkin poskia: “Vauva, pissaa vielä housuunsakin” kaikui korvissa... Sadan sanan tarina annetuista sanoista. Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät Caravaanin  ja  SusuPetalin  blogeista Viikon 45 sanat ovat: märkä, muuttua, yökylä

Tuli tässä krapuilessa - parin viikkoa jäljessä - mieleen asia, josta piti kirjoittaa teille jo aikaisemmin. Olen teille kaikille kiitollinen kommenteista joita jätätte krapuihini 💗, vaikka en aina teille vastaakaan. Luen kyllä teidän kaikkien kommentit; ne tulevat ilmoituksina sähköpostiini ja vaikken tätä tietokonetta avaisikaan (mulla ei ainakaan toistaiseksi ole tablettia), niin näen kyllä jokaisen kommentin, sillä spostia luen puhelimella. Samoin luen teidän krapujanne, mutta usein "vähän myöhässä", eikä sen tähden enää sitten tule kommentoitua. Kuulostaa itsestäkin selityksen makuiselta päivitykseltä (jos tämä nyt kenenkään silmiin osuu 😁), mutta kun ollaan tässä kahden kodin väliä kuljettu viimeiset puoli vuotta ja tehty muuttoa tänne maalle hitaasti ja hartaasti, niin täällä maalla ei juurikaan tule tähän koneeseen tartuttua. Se kyllä on tuossa kirjahyllyn kulmalla vähän niin kuin tyrkyllä, mutta ei vaan tule avattua. Mutta täällä siis olen; iloisena ja