Viikon 46 Krapu

Eilen aamupäivällä puhelimeen tuli viesti: 
“Vieläkö sen ehtii tehdä, jos mä tulen illalla?” 
Hyvin ehti, laitoin sen saman tien valmistumaan ja jääkaappiin odottamaan. 
Tänään aamupalan jälkeen sidoin eteeni esiliinan, otin taikinan jääkaapista. 
Hei - pieni hetki: mitä nämä urat tässä taikinassa ovat? Mitkä urat? Hyvää se 
taikina kyllä on, just sellaista kuin pitääkin. 
No mistäs sinä sen tiedät? Niin no, niin..
Paistomestari asettuu paikalleen: asettaa leivinpaperit uunipelleille. 
Ensimmäinen pellillinen on valmis. Just täydellisiä. 
Koko päivä siinä menee, että koko taikina on leivottu - ja syöty.


Kun piparkakut on leivottu, voin sytyttää ikkunalle kaksi kynttilää
kunnioittamaan itsenäisyyttämme - tämä on minun ja rakkaideni itsenäisyyspäiväperinne.


Sadan sanan tarina annetuista sanoista.
Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät
Caravaanin ja SusuPetalin blogeista

Viikon 46 sanat ovat: 



esiliina, kunnioittaa, rakas

6 kommenttia:

  1. Oikein jännitin, että mitä siitä taikinasta tulee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Ainakin jossain siis jossain onnistuin, kun onnistuin pitämään pientä salaisuutta ja jännitystä yllä :)

      Poista
  2. kaunis perinne ja niin ajankohtaan sopiva krapu:))
    juuri noin, piparitaikinan pitääkin saada levätä viileässä ennen leipomista. meil urat tarkoittivat sitä, et pikkuiset sormet oilvat käyneet napsimassa taikinaa salanpäin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tuo perinne on kestänyt lähes 30 vuotta ja ihan ensimmäisestä piparileivonnasta on aivan ihana kuva: Pojalla oli jo syntyessään "pitkä paksu tukka" ja kun hän oli pari vuotias niin leivottiin ensimmäistä kertaa pipareita. Hänellä oli MUN pieni essu päällään - siis mitä minä pidin lapsena mummun kanssa leipoessani - ja tonttulakki päässään, jonka alta niskasta pilkottivat kiharat <3 Siinä hän paistomestarina tarkistaa onko piparit uunissa valmiita :) Ja siitä tuo perinne siis on alkunsa saanut.

      Meillä niitä uria piparitaikinaan on tehnyt pienet ja isot sormet; meidän pieni kolmen hengen perhe käy jokainen vuorollaan jättämässä sormenjälkensä taikinaan ;)

      Poista
  3. Ettäkö jo piparkakut syötykin! On siellä tehokasta meininkiä. Aika sukkelasti tuli kiva krapu itsenäisyyspäivän perinnejutustanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei pipareita jouluun asti juurikaan säily, ellei niitä erityisesti piilota :)
      Pääasia on piparintuoksu, kerrostalossa kun luovuin kuusesta (vaikka aina vannoin, että siitä en luovu) on tuoksut olleet tärkeitä. Nyt kun muutetaan maalle, riittää kynttilät sisällä ja ulkona.

      Poista

Kiitos kommentistasi, on mukava kuulla mitä mieltä olet tarinastani. Kerro reilusti mistä tykkäsit tai mikä meni pieleen :)
Ainekirjoitus ei ollut koulussa se "mun juttu" ja on ihan eri asia kirjoittaa blogia kuin tarinoita.

Uutisia Pöllönkulmalta - Krapu 47/2024

Uutisia Pöllönkulmalta Pöllönkulman uutistoimisto Krapulan yhteistoimintaneuvottelut on viimein monen viikon rankan väännön ja pohdinnan jä...