Ostoshelvetin sisäänkäynnin ovista kulki märkiä ja kiireisiä ihmisiä ees taas yhtenä virtana. Nuoria ja vanhoja, pareja, ryhmiä, yksinäisiä.
Kukaan ei ehtinyt kiinnittää huomiota ikkunan edessä paikoillaan olevaan mieheen, joka seisoi sateessa selkä sisäänkäynnin liukuoviin päin, yllään vain kesäkengät, sortsit ja kauluspaita.
Näytti siltä kuin hän olisi lukenut matkatoimiston ilmoituksia.
Kukaan ei myöskään huomannut hiljaista itkua, poskia kastelevia kyyneleitä.
Ellei sitten pieni tyttö, joka nykäisi miestä paidan helmasta ja sanoi hiljaa:
“Setä, älä itke, tuu mun kanssa ostamaan jäätelöä, niin oot taas iloinen.”
Ainakin joku oli nähnyt hänet, hän ei ollutkaan täysin näkymätön ja tarpeeton, vaikka vielä hetki sitten tuntuikin siltä.
Viikon 11 krapusanat ovat itku, selkä, jäätelö
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki SusuPetalin blogiin
https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/03/13/rangaistus/
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
Tyttö osasi lohduttaa miestä oikealla tavalla.
VastaaPoistaNiin usein miehet piilottavat liikutuksen tunteet - johtuvat ne sitten ilosta tai surusta.
PoistaLapsilla on taito lohduttaa.
Kiireiset ihmiset eivät halua kohdata mitään ikävää ja surullista. Parempi mielestään on mennä ohi. Lapsi näkee tilanteen aidosti.
VastaaPoistaLapset eivät vielä tunne sanaa "kiire", heillä on aina aikaa. Leikkiä, lukea, lohduttaa.
PoistaOnneksi on tuollaisia tyttöjä, joilla ei ole kiire, jotka näkevät ja tuntevat myötätuntoa.
VastaaPoistaKunhan myötätunto vain on aitoa - pienillä lapsilla se vielä on.
PoistaViime aikoina on nähty miesten kyyneileitä mediassa enemmän kuin varmaan vuosikymmeniin.
VastaaPoista'Miehet ei itke' elää vahvana edelleen. Valitettavasti.
Se on surullista - minusta vahva, rohkea mies itkee, silloin kun tuntee siihen tarvetta.
PoistaAjattelen ehkä siksi niin, että olen lohduttanut aikuista poikaani ja pyyhkinyt kyyneleitään, olen itkenyt yhdessä puolisoni ja poikani kanssa ja pyyhkinyt heidän kyyneleitään.
Ja tiedän, että he yhdessä ovat itkeneet minun vuokseni.
Lapsilla on jäljellä huomiokykyä, jonka monet aikuiset ovat menettäneet "aikuistuttuaan".
VastaaPoistaJa näkemänsä ilmaisemista/ uskallusta reagoida.
Kunpa me aikuiset säilyttäisimme tuon lasten huomiokyvyn ja uskalluksen reagoida - tai kyllä se kai meillä on, mutta me pidetään sitä piilossa, kunnes kaivamme sen esiin taas kun olemme mielestämme "sopivan ikäisiä", tarpeeksi vanhoja siihen.
PoistaIhana pikkutyttö <3 Empatiakykyinen, kuten lapset yleensäkin ovat.
VastaaPoistaTuli mieleen oma Poika ja mummuni. Poika oli n. 2-3 vuotias ja mummu (siis isomummu) pyysi halausta. Pyysi toista. Ja kolmattakin. Kolmannen sai kun mummu rupesi "itkemään" - Poika meni lohduttamaan :) Mummu kokeili josko vielä neljännenkin olisi saanut samalla keinolla, mutta Poikapa tokaisikin "Mitäs siinä vollotat" ja painui leikkimään.
PoistaNiin totta, ei me kiireiset haluta nähdä apua tarvitsevia ja hätää kärsiviä. Pienellä tytöllä oli vielä sydän paikallaan.
VastaaPoistaKunpa tulevaisuuden pienillä tytöillä olisi sydän paikallaan jatkossakin.
PoistaSinulla onkin näitä omia sivuja kaikelle. En ole aiemmin huomannut.
VastaaPoistaReipas tyttö, jolle ei ilmeisesti oltu vielä saatu päähän, ettei vieraille saa puhua.
Tai jospa tyttö on tottelematon - surullisen miehen onneksi.
PoistaTuon runosivun tein ihan vasta päivä, pari sitten, kyllä sen kanssa "riitelinkin" 😝