Meille tulee vauva! - Krapu 35/2024
Meille tulee vauva!
Sanni istui kahvilan nurkkapöydässä ja odotti. Hänellä olisi ollut uutinen kerrottavanaan ystävälleen, joka istui häntä vastapäätä, mutta ei ollut päässyt alkua pidemmälle. Eikä Marjo ollut puhunut hänelle mitään muuta kuin huikannut nopean “heipan” istuutuessan pöydän toiselle puolelle.
Sanni nousi ylös ja kävi hakemassa santsikupin kahvia. Jonottaessaan vuoroaan, hänen mielessään kävi ilkeä ajatus, jonka hän työnsi nopeasti pois.
Sanni palasi pöytään. Marjo ei ollut edes huomannut hänen olleen poissa.
Jos Marjo ei kohta laittaisi kännykkäänsä pois ja äänettömälle, Sanni ottaisi sen häneltä väkisin, kävisi hautaamassa sen kassan vieressä olevan suuren viherkasvin juurelle ja pakottaisi Marjon kuuntelemaan hänen asiaansa.
Viikon 35 krapusanat ovat: kännykkä, ilkeä, haudata
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis.
Kirjoitit hyvin Sannin turhautuneen mielentilan, kun hänellä olisi ollut iso uutinen kerrottavanaan, mutta ystävätär ei ollut läsnä heidän tapaamisessaan. Hän oli kännykkänsä lumoissa. Mitenkähän lopulta kävi?
VastaaPoistaToivottavasti ystävätär huomasi epäkohteliaisuutensa.
PoistaViimeksi tänään kiinnitin huomiota tuohon, miten kännykät ovat liimautuneet ihmisten käsiin kiinni: menin sairaalan pääovesta sisään ja aulan penkit olivat täynnä väkeä. Lähes kaikilla ihmisillä oli kännykkä kädessään ja nenä kiinni kännykässä.
Mietin asiaa - näiden krapujen pohjalta - korvapolilla omaa vuoroani odotellessa: yksi syy kännykän räpläämisen lisääntymiseen on Rakas Ystävämme Korona, jota voimme syyttää nykyään kaikesta. Korona vei odotustiloista luettavat lehdet! Ne ovat pikkuhiljaa palanneet, mutta kännykkää ne eivät enää voita.
Oma puhelimeni oli kiltisti äänettömänä käsilaukussa pihalle asti, otin esiin vasta kun soitin Mursulle olevani valmis 😜
Harmitti Sannin puolesta. Mutta kännykkä oli kaverille niin tärkeä, että ei malttanut jutella Sannin kanssa. Hyvin yleistä. Valitettavasti.
VastaaPoistaHyvin yleistä, valitettavasti. Tuntuu, että tämän päivän lapset syntyy kännykkä kädessä.
PoistaOlen "joutunut" itsekin vähän vastaavaan tilanteeseen: tapasin vanhan ystävän pitkästä aikaa, sovitusti. Hän naputteli puhelintaan lähes koko tapaamisen ajan. Ei olla tavattu sen jälkeen. Taisin kyllä sotkea hänen autonsakin, maalla kun asutaan 😉
Ääh, tuollaisia pöytäseurueita kahviloissa näkyy! Kännykkä hautaan! On se niin vaikeaa olla läsnä!
VastaaPoistaVoisiko kahviloiden oviin kirjoittaa kyltin "Kännykät kielletty, aseta kännykkäsi lentotilaan/äänettömälle"?
Poista(Paraskin puhuja, juuri istuin pari tuntia ulkoportailla puhumassa puhelimeen.. 🤦♀️)
Herranjestas sentään kun näitä "Marjoja" näkee jokapaikassa. Tuo on niin jopa ala-arvoista käytöstä räplätä sitä kapulaansa..psh!!!
VastaaPoistaMonta "Sannia" tuli kaupungissa asuessa nähtyä ja teki mieli mennä samaan pöytään istumaan, kysymään "Sannilta" mitä hänelle kuuluu. Ei vain silloin ollut rohkeutta, tänä päivänä ehkä olisi.
PoistaVaikka oma kännykkä on käden ulottuvilla lähes aina: iäkäs Äiti ja Isäpuoli + muita sukulaisia, niin on se silti joskus äänettömänä.
Ikävä "ystävä". Sanni olisi voinut olla tomerampi ja keskeyttää Marjon kännykän tuijottelun.
VastaaPoistaEhkä Sanni kuuluu siihen joukkoon, jolla ei ole kuin se yksi ihminen jota ystäväksi kutsutaan - jonain päivänä hän toivottavasti löytää sen, OIKEAN ystävän, joka on kiinnostunut myös hänen asioistaan, ei vain tarjotuista kahveista kännykän ääressä.
PoistaJälkimmäisiä on surullisen paljon.
Selaushypnoosi ja sen mukana tulevat kohukuohut turmelevat monta mahdollisuutta kohdata toinen.
VastaaPoistaMoni iso ja ehkä tärkeäkin asia jää kuulematta; eri mittapuilla mitattuna tärkeitä asioita.
PoistaNäitä Marjoja on maailma täynnä. Mikään ei ole tärkeämpää kuin räpeltää kännykkää. Onneksi olen itse välttynyt tuollaisilta Marjoilta :) Ja jos joskus eteen tulisi, ei tarvitsisi toista kertaa tulla. Jos kerran seura ei kelpaa...
VastaaPoistaNiin niitä tuntuu olevan. Olen samalla kannalla - jos seura ei kelpaa niin antaa olla, seurustelkoon kännykän kanssa.
PoistaMeidän perheessä huumori on mustaakin mustempaa, niin viime viikonloppuna kun vietiin Poikaa kotiin ja odoteltiin liikennevalojen vaihtumista, pohdittiin että ennen suojateiden valojen ääni oli näkövammaisia varten. Nyt ne ovat nenä kännykässä käveleviä "Marjoja" varten.