Peilikuva
Peilikuva heijastui ikkunasta. Katsoin peilikuvaani, josta tuli mieleen lapsuuden
käynnit Linnanmäen peilitalossa, jolloin peilikuvat naurattivat. Milloin olit laiha
kuin hyppynaru, milloin olit kuin pallo. Milloin mutkalla kuin ei olisi luita lainkaan.
Silloin peilikuvat naurattivat niin, että sattui. Vatsaan.
Nytkin sattui. Sattui niin, että kyyneleet valuivat poskilleni. Ikkuna oli vanha,
sellaista vanhaa lasia jonka läpi katsoessa näytti kuin metsän puut olisivat
enemmän mutkalla kuin ne todellisuudessa olivatkaan.
Kaksi asiaa vanha ikkuna kuitenkin näytti niin kuin ne todella olivat: olin vanha
ja olin ylipainoinen. Nuoremmaksi en enää tulisi, mutta nyt olisi aika laihtua.
Vuoden päästä ei enää tällaista peilikuvaa tästä ikkunasta.
Krapu on sadansanan teksti otsikko mukaanlukien ja klikatkaapa linkkejä SusuPetal ja Cara. Linkkien takaa löytyy krapuilijoiden osallistujalista.
Linnanmäen peilitalossa en olekaan pitkään aikaan käynyt, kai se vielä siellä on? Pidän peukkuja krapusi hahmolle, että vuoden päästä ikkunasta heijastuu hoikempi olemus! Hyvää uutta vuotta!
VastaaPoistaKiitos riitta k - Hyvää uutta myös sinulle!
PoistaSamaa mietin minäkin; onkohan peilitaloa enää olemassakaan? En ole käynyt koko Linnanmäellä vuosiin, varmaan yli kymmeneen vuoteen. Täytyy kysyä joltain "lapselliselta" :)
Oi se Linnanmäen peilitalo oli minunkin lapsuuden suosikki, samoin vuoristorata. Peilitaloon voisin vieläkin mennä, vuoristorata-kiitos ei.
VastaaPoistaToivotaan, että se hahmo ikkunassa on hiukan erilainen vuoden päästä.
Kaikke ahyvää vuodelle 2020!
Vuoristorata on aina ollut mun suosikki - jo senkin takia kun se on puusta tehty. Ei vedä Särkänniemen vuoristorata vertoja Linnanmäelle. Nyt en kyllä enää uskalla sinne mennä tämän Riesan kanssa - ei pitäisi antaa sen rajoittaa elämää, mutta... johonkin on rajat vedettävä :)
PoistaJa kiitos - kaikkea hyvää myös sinulle vuodelle 2020.
Jos ei muuta, niin vaihdetaan ikkunat ;)
Kyllä on peilitalo joskus naurattanut minuakin. Hassuun malliin se peilailijat saattoi.
VastaaPoistaTuo on melkein kuin uuden vuoden lupaus, että peilikuvassa näytät vuoden kuluttua toivomaltasi. Tsempit siihen.
Kaikenlaisia malleja sieltä löytyi, peilitalosta.
PoistaHups, mitä meninkään kirjoittamaan... Täytyy kaivella säästöpossu muuttolaatikoiden kätköistä ja ruveta kaiken varalta säästämään, että voi tarvittaessa vaihtaa ikkunat :D
Lintsin peilit nauratti - tämän päivän peilit...hymyilyttää. Ei tuolloin tullut mieleenkään että vuosien päästä peileissä on ihan eri kuva :)
VastaaPoistaOlet oikeassa, tämän päivän peilit hymyilyttää :) Aamulla joskus meinaa vähän itkettää, mutta pari kamman vetoa, niin kyllä se siitä :)
PoistaJuuri näin, tukka ojennukseen ja hymyä huuleen. Tsemppiä painonpudotukseen, peilistä katsoo ehkä uudistunut ihminen :)
VastaaPoistaKiitos - ainakin yritän saada tukan ojennukseen :) Se projekti on jo aloitettu, tuo toinen alkaa sitten myöhemmin.
PoistaPeilikuvan henkilö on itsensä kanssa vastakkain. Kuva joka ei haluaisi olla. Taitavasti aloitat Linnanmäen peilitalosta ja peilikuva johdattelee aiheen pidemmälle. Hienosti kirjoitat, pidin tästä paljon, vaikka on samalla surullinen.
VastaaPoistaVanheneminen ei ole välttämättä paha, ylipaino on jokaisen itsensä päätettävä, onko se paha asia.
Oikein hyvää uutta vuotta!
Kiitos Saassa :)
PoistaItsekin ajattelen niin, että vanheneminen ei ole paha asia - se on elämää. Ylipaino taas, ihan niin kuin sanot, on jokaisen päätettävissa onko se paha asia.
Hyvää uutta vuotta myös sinulle!
Juu, nykyajan peilikuva on lähinnä surkuhupaisaa katseltavaa, mutta ei kannata verrata vanhaan kuvaan, se on ollutta, mennyttä.
VastaaPoistaMukavaa alkanutta vuotta!
Ennen sitä nauroi, kun ne oli hauskoja, nyt sitä nauraa kun ei muutakaan voi - itku ei auta sen enempää, silloin on parempi nauraa :D
PoistaMukavaa alkanutta vuotta sinullekin!