Viikko 4/2020 Krapu

Riikka oli odottanut koko kevään. Odottanut, koska joki vapautuisi.
Huomenna, hän tunsi sen tuoksusta. Vuosia hän oli kytännyt jäiden
lähtöä joen rannalla, hän oli oppinut tuntemaan sen tuoksun. Jään tuoksun,
sulan veden tuoksun.
Kevään tuoksun. 


Hän pakkaisi reppunsa, niin että pärjäisi. Hän oli piilottanut rannan pensaikkoon
kanoottinsa  niin, ettei isä eikä veljet löytäisi sitä. Nauraisivat ja hakisivat sen pois.
Sanoisivat, että joella on vaarallista, ettei hän pärjäisi. Hänhän on vain nainen.
ikuinen, mutta vain nainen.

Riikka oli saanut tarpeekseen olla “vain nainen” ja oli päättänyt lähteä,
arata isän tiukkaa komentoa. Veljet olivat nuorempia mutta vain häntä isä komensi.
Nyt riitti.


Krapu 4, sanat: karata, vaarallinen, kytätä

Krapu on sadan sanan teksti otsikko mukaan lukien.  Ja klikatkaapa linkkejä SusuPetal ja Cara. Linkkien takaa löytyy krapuilijoiden osallistujalista ja muut tarinat.

6 kommenttia:

  1. Hyvä Riikka!
    Tuli ihan lapsuuden Porvoonjoki mieleen, sinne karattiin aina heti jäiden lähdön jälkeen. Uitiin jo jäiden seassa tulvivassa joessa. Melonta tuli minun elämään vasta myöhemmin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)
      Vesi oli minun lapsuudessani mummulassa, itse asiassa kahta puolta oli järvi. Silti opin uimaan vasta joskus kymmenvuotiaana.
      Joku hämärä muistikuva lapsuudesta kuitenkin on, että toisen järven rannalla, jossa oli isotädin mökkilaituri, olisin kerran pudonnut huhtikuiseen veteen, hyhmäiseen jäähän ja joku olisi just ja just saanut tukasta kiinni. "Onni oli pitkät letit" :D
      Melonta tuli minunkin elämääni vasta myöhemmin, joskus vuosituhannen vaihteessa.

      Poista
  2. Hyvä Riikka, kun tuntee vapaan veden tuoksun, on lähdettävä, oltava valmis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jään helinä ja vapaa veden tuoksu - silloin on lähdettävä.

      Poista
  3. Riikka tiesi, mitä halusi ja rohkeasti toteutti haaveensa. Terve seikkailumieli ja usko itseensä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riikka uskoi itseensä, tiesi mitä halusi - kyllä: pois isän käskyvallan ja veljien kiusanteon alta. Veljet saivat tehdä ja olla miten kuten, Riikka oli omassa kodissaan kuin piika... Isä oli opettanut erätaidot Riikan ollessa pieni, mutta kun Riikka kasvoi, kävi toisin... Näin tarina silmissäni muotoutui :)

      Näen joen, sen kosken kivineen, kodin ja pihapiirin kukkineen - tiedän tarkalleen missä se on - olen käynytkin siellä :)

      Poista

Kiitos kommentistasi, on mukava kuulla mitä mieltä olet tarinastani. Kerro reilusti mistä tykkäsit tai mikä meni pieleen :)
Ainekirjoitus ei ollut koulussa se "mun juttu" ja on ihan eri asia kirjoittaa blogia kuin tarinoita.

Uutisia Pöllönkulmalta - Krapu 47/2024

Uutisia Pöllönkulmalta Pöllönkulman uutistoimisto Krapulan yhteistoimintaneuvottelut on viimein monen viikon rankan väännön ja pohdinnan jä...