Krapu 2/2022

Jonkin aikaa sitten noussut aurinko paistoi hangelle ja näytti siltä, kuin piha olisi ollut täynnä timantteja. 

Samanlaisia pieniä välkehtiviä timantteja, kuin oli Ingridin sormuksessa.

Ingrid oli ollut kahdenkymmenen, hoikka ja kaunis, kun Bertil oli antanut sormuksen hänelle. 

Nyt Ingrid istui keittiössä yksin, sillä samalla tuolilla jolla hän aina istui. Hangen timantit toivat mieleen Bertilin ja miten tämä ohi kulkiessaan antoi sormiensa soljua Ingridin hiuksissa: “Nämä ovat yhä yhtä silkkiset kuin silloin, kun rakastelimme ensi kertaa tuolla rannan koivikossa, muistatko” 

Tottahan Ingrid sen muisti.

Nyt hän katseli ikkunasta ja näki kaksi talvipukuista jänistä. Olivatkohan ne yhtä rakastuneita kuin Ingrid ja Bertil?


***************************************

Viikon 2 krapusanat ovat: tuoli, silkkinen, rakastella

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis. 
Kiirettä ei ole, aikaa krapun kirjoittamiseen on koko viikko. 


Kommentit

  1. Nuoruuden herkät ja kauniit hetket eivät syövy mielestä. Haikeuttahan niihin saattaa liittyä.. Kuvaat kauniisti tuollaista unohtumatonta muistoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aimarii.

      Jännä miten sanat aina ensin tuntuvat vaikeilta, niin nytkin, mutta yhtäkkiä se tarina vain tulee jostain.
      Minun krapuni alkavat usein viimeisistä sanoista 😊

      Poista
  2. Kaunis ja haikeakin hetki. Onneksi on muistot.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, on mukava kuulla mitä mieltä olet tarinastani. Kerro reilusti mistä tykkäsit tai mikä meni pieleen :)
Ainekirjoitus ei ollut koulussa se "mun juttu" ja on ihan eri asia kirjoittaa blogia kuin tarinoita.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikko 44/2020 Krapu

Viikko 45/2020 Krapu

Viikko 7/2020 Krapu