Krapu 7/2022

Rasti toisensa jälkeen oli piirtynyt Jennin teinariin. Tai niin kuin isä sanoi “almanakkaan”. Se sana nauratti Jenniä, vaikkei hän isän nähden nauranutkaan. Eikä äidinkään. Istui vain liila tukka silmillä ruokapöydässä ja mutisi vastauksensa, jos jotain kysyttiin. 

Niin tavallisesti. Nyt hän oli niin hyvällä mielellä että olisi kysyttäessä ollut  valmis kertomaan jotain edellisillasta.

 

Nuorisotalon hämärässä oli puheensorinaa ja taustamusiikkia, sitten kun valot sammuivat oli tullut aivan hiljaista. Vain esiintymislavalle oli kohdistettu valo, niin että siellä näkyi yksi hahmo. Jenni tuijotti hahmoa kuin halvaantuneena - liikkumatta, ääneti. Odotti muiden kanssa.

Sitten nuorisotalon sali räjähti, täyttyi kirkumisesta ja kymmenet sifonkihuivit liehuivat Levottoman Tuhkimon tahtiin.



Viikon 7 krapusanat ovat levoton, hahmo, almanakka

 

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.

Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.

Jätä krapusi linkki SusuPetalin blogiin 

 

https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/02/13/sydamellista-ystavanpaivaa-%e2%9d%a4%ef%b8%8f%ef%b8%8f/

 

Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

9 kommenttia:

  1. Ihan uusi sana- teinari- mulle. Hyvin teinin kielenkäyttöön sopiva. Kiva tarina, johon sujuvasti ujutit annetut kolme sanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erityisesti 80-luvulla teinitytöillä oli käytössä, ostettaessa pieni, kalenteri, jota usein kuljetettiin takataskussa. Sinne kirjattiin kaikki: "Sami katto mua tänään", yms. jutut.
      Sinne myös teipattiin ja liimattiin kaikki leffaliput ja karkkipaperit ja sen sellaiset - niin että teinari oli lopulta niin paksu, ettei se enää mahtunut sinne farkkujen takataskuun 😃

      Poista
  2. Minullakin oli teinareita 70-luvulla <3
    Dingoa varten olin hieman liian vanha, ei iskenyt silloin, vaikka nykyään kuuntelenkin sujuvasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakaan ei koskaan ollut teinaria, eikä Dingokaan kuulunut mun suosikkeihin. Yhden kerran jouduin pakosta sitä kuuntelemaan pari tuntia putkeen, tilanne oli näitä "äly ja väläys" -tapauksia 😂 Isolla porukalla autolla liikkeellä, ei mitään muuta musiikkia kuin yksi Dingon kasetti ja sitä soitettiin etu- ja takaperin ja laulettiin porukalla täyttä kurkkua mukana. Kukaan ei tiedä mistä se kasetti ilmestyi 🤔

      Poista
  3. Teinari, Dingo...muistan hämärästi! :)

    VastaaPoista
  4. Nimesi on sinko!!! Sinä ja Minä, kranaattisateessa....ukrainalainen versio....pahus, en tark että tulisi paha mieli....hyvä kraapaisua, eläydyin ja olin no huutaa Sinää ja Minäääääää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä tuohon vastaisin... Kliseiset - mutta silti totta olevat: ymmärrän ahdistuksen, paskan fiiliksen, vitutuksen, kaiken, koska tunnen sitä itsekin. Mutta valitettavasti -klisee sekin - maailman pahuus ei parane sillä, että pukeudumme säkkiin ja ripottelemme tuhkaa päällemme.

      Siksi Kraput ja muutkin haasteet on kivoja, saa ajatukset pois kaikesta paskasta mitä media syytää silmille koko ajan, ettet vahingossakaan unohda. Ihan kuin omassa elämässä, sisältäen läheiset, ystävät, ei olisi sitä paskaa ihan tarpeeksi muutenkin. Esim. ystävän äiti sairastaa alzheimeria ja ystävä yksin huolehtii äidistään.
      Toisen ystävän äiti sairastaa ALS:ia. Vaikka ystävä on koulutettu hoitamaan juurikin sellaisia vanhuksia, ei se tee asiasta yhtään helpompaa päinvastoin.

      Aamulla uutisia katsellessa, kumpien sotaa pakoon lähtevien näkeminen tekee sydämessä pahempaa: lasten vai vanhusten. En osannut vastata itselleni.
      Paskaa. Sanoo tilannetta kuka miksi tahansa.

      Mutta edelleen aion iloita parhaani mukaan oman elämäni pienistä ja isoista iloista - kuten ystävistä, vaikkapa "vihaisista" Sus'hukkasista :)

      Sekavaa, mutta vain ajatusten virtaa, luki sitten kukaan tai ei.

      Poista

Kiitos kommentistasi, on mukava kuulla mitä mieltä olet tarinastani. Kerro reilusti mistä tykkäsit tai mikä meni pieleen :)
Ainekirjoitus ei ollut koulussa se "mun juttu" ja on ihan eri asia kirjoittaa blogia kuin tarinoita.

Uutisia Pöllönkulmalta - Krapu 47/2024

Uutisia Pöllönkulmalta Pöllönkulman uutistoimisto Krapulan yhteistoimintaneuvottelut on viimein monen viikon rankan väännön ja pohdinnan jä...