Työhaastattelu - Krapu 11/2024

 Työhaastattelu


Roosa oli valmis. Hän katsoi kuvaansa peilistä ja 

näytti mielestään hyvältä. “Matkaan nainen” - 

hän sanoi itselleen, “nyt et anna periksi”. 

Roosa laskeutui vanhan omakotitalon portaat alas täynnä

itsevarmuutta ja luottamusta, käveli rauhallisesti kaupungin

keskustaan, etsi oikean talon ja veti syvään henkeä. Laski 

kymmeneen. Avasi oven, astui hissiin. Seitsemäs kerros.

“Olet yhtä fiksu, kuin kuka tahansa hakijoista,

onhan sinulla työhön vaadittu koulutus ja sopivasti työkokemusta” 

hän kannusti itseään.

Hissi pysähtyi, ilmoitti oikean kerroksen. Roosa astui 

askeleen eteenpäin ja kompastui!
Kasvot tulipunaisina, tukka sekaisin ja itku kurkussa hän

nousi ylös, kääntyi ympäri. Tyhmä, paska hissi. En ikinä tule

pääsemään tännekään töihin!

 


Viikon 11  krapusanat ovat sekaisin, tyhmä, fiksu.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki SusuPetalin blogiin.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.


Kommentit

  1. Voi Roosa, pienestä on kiinni itsetunnon mureneminen. Pitkä työttömyysjakso saa kyllä epäilemään itseään syvästi ja kaikenlaiset ajatukset piinaavat mieltä. Miksi en ole tarpeeksi hyvä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuori nainen ja siihen kaikkien eteen kun pitkin pituuttaan kompastuu, niin kyllä se itsetuntoa syö. Tässä iässä sitä varmaan vaan nousisi ylös, keräisi kenkänsä ja muut tavaransa kainaloon, vähän sukisi tukkaansa ja jatkaisi matkaa: "Missäs se johtaja xxx:n huone olikaan". Reikä sukkahousuissa - kävisin vessassa riisumassa pois koko vihulaiset ja antaisin pattipolvien näkyä (jos ylipäätään olisin koltun päälleni laittanut, tuskin olisin).
      Mutta nuorena, olisin ollut varmasti yhtä arka kuin Roosa.

      Poista
  2. Roosa parka. Työttömyys todellakin syö itsevarmuutta ja sitten vielä kaatuminen. Saikohan Roosa töitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti sai, katsotaan kertooko Roosa kuulumisiaan vielä joskus.

      Poista
  3. Voi himskatti Roosa parka, kaikki sympatiani hänen puolellaan ja miksi rakennetaan sellaisia kompastus portaita ihmisten kiusaksi!!! -(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli varmaan sellanen vanha hissi, jotka joskus jää liian alas ja joskus nousee liian ylös - ei koskaan osu samalle tasolle kerroksen lattian kanssa. Meillä oli kaupungissa asuessa sellainen hissi - arvaa vaan kuinka monta kertaa löin varpaani... ja vauhdilla naapurin oveen :D Onneksi ei ollut pitkä matka, en ehtinyt kaatua.

      Poista
  4. Kunpa Roosa oliis kompastumisesta kiukustuneena potkaissut hissiä. ehkä hän olisi siitä saanut voimabuustin ja mennyt sisuuntuneena työhaastatteluun. Pidän peukkuja Roosalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo olisi ollut parempi vaihtoehto, kiukustua oikein kunnolla mennä kannat kopisten työhaastatteluun, tomerana ja täynnä tarmoa.

      Poista
  5. No kävipä ikävästi. Nuorena tuollainen syö mieltä. Parempi onni seuraavalla kerralla, toivotaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, että Roosalla oli onni mukana ja kompastumisesta huolimatta sai työpaikan. Ehkä tarinassa sai yllätyskäänteen, Roosan harmista huolimatta....

      Poista
  6. Jännitykseltä Roosa ei huomannut ympäristön "ansaa". Ja kolhu osui suoraan Roosan horjuvaan itsetuntoon. Siinä hetkessä olisi tarvittu tuki-ihmistä sanomaan, että ei siinä mitään häviä, vaikka uskaltaa haastatteluun sittenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa hississä olikin joku, joka hymyili rohkaisevasti, sanoi hiljaa rohkaisevan sanan joka nosti Roosan itsetuntoa takaisin sen verran, että hän kääntyi uudestaan ympäri ja meni sittenkin työhaastatteluun? Tarvitaan vain se yksi ja oikea sana, yksi ja oikea ihminen, kun asiat loksahtaa kohdalleen.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, on mukava kuulla mitä mieltä olet tarinastani. Kerro reilusti mistä tykkäsit tai mikä meni pieleen :)
Ainekirjoitus ei ollut koulussa se "mun juttu" ja on ihan eri asia kirjoittaa blogia kuin tarinoita.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ratsastusretki - Krapu 43/2023

Putkiremontti - Krapu 40/2023

Teetä ja sympatiaa - Krapu 17/2024