Viikon 36 KRAPU

Seison parvekkeella ja katselen takapihalle. Naapurin pihalla koko viime vuoden
olleet roskalavat ja parakit ja työkoneet ovat viimein kadonneet ja remontti on
valmistunut. Pihakin on asfaltoitu. Kukkaistutukset ovat palanneet.

Tämän talon etupihalta sen sijaan kaadettiin kaunis vaahtera, se jonka lehdet runoa
lainaten joku kävi syksyisin maalaamassa keltaisiksi. Kantokin kaivettiin pois.
Surullista.

Huoneisto takanani on kuukausien työn jälkeen vihdoin viimein tyhjä. Siellä olleet
tavarat on lajiteltu: mukaan, muistoihin, hyväntekeväisyyteen, myyntiin, kaatopaikalle.
Nyt se on tyhjääkin tyhjempi, ei pölyhiukkastakaan. 

Ainoa syy kiittää on se, että saan tänään sulkea tämän parvekkeen ja tämän asunnon
oven viimeistä kertaa ja suunnata askeleet kohti haaveidemme toteutumista. 


tyhjä, kiittää, parveke
Sadan sanan tarina annetuista sanoista. 
Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät Caravaanin ja SusuPetalin blogeista

Kommentit

  1. Hieno tarina, iso työ takana ja elämä kohti uusia unelmia!

    VastaaPoista
  2. Niin se on, kohti uutta ja haaveita, ainoa oikea suunta elämässä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina pitää olla haaveita - ja kun yksi haave toteutuu, tulee uusia :)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Unelmat on tehty toteutettaviksi - ja toteutuviksi, eikö vain?

      Poista
  4. Elämässä on vaiheita. Jotkut ohjaavat kohti unelmia.... :) Surku tulee aina kun vanha puu kaadetaan. Joskus se on pakko tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piha vain on niin alaston, kun ei enää ole vaahteraa keltaisine lehtineen. Mutta totta on, että joskus vanhoja, isoja ja kallistuneita puita on pakko kaataa.

      Meillä tuntuu vain tällä kertaa taloyhtiön hallitus tekevän ihan "hulluja" ja kummallisia päätöksiä. Kukaan asukkaista ei oikein ymmärrä niitä.

      Onneksi omia unelmia voi ja saa toteuttaa <3

      Poista
  5. "...ja suunnata askeleet kohti haaveidemme toteutumista."
    Mahtavaa kun haaveet toteutuu, askel kerrallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Askel kerrallaan - kun yksi haave toteutuu tulee uusia. Tai voi osallistua jonkun muun haaveisiin :)

      Poista
  6. Vaahtera on yksi rakkaimmista puista mulle. Toivottavasti syynä oli puun huono kunto. Tarinassa on jotakin hyvin haikeaa ja sitten taas toivoa paremmasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos AilaKaarina :)
      Samaa toivon minäkin; että syynä oli puun huono kunto ja se, että vaarana oli sen kaatuminen pihan kävelytielle.
      Vaahterat ja pihlajat ovat mun lempipuitani. Suuren pihlajan alla oli lapsena mun kotileikkini, kun yksin jouduin leikkimään.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, on mukava kuulla mitä mieltä olet tarinastani. Kerro reilusti mistä tykkäsit tai mikä meni pieleen :)
Ainekirjoitus ei ollut koulussa se "mun juttu" ja on ihan eri asia kirjoittaa blogia kuin tarinoita.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Krapu 10/2022

Krapu 2/2022

Krapu 11/2022