Viikon 40 krapu

Laulun sanoin vesi oli mustaa - syksy oli tullut. Joen rannan koivujen ja haapojen lehdet 
olivat kirkkaan keltaisia, vaahterassa lehdet olivat kuin kesäinen kukkamekko.
Muutama vihreä havupuu sekoitti rannan lehtipuiden väreistä taiteilijan väripaletin - 
samanlaisen kuin isällä oli joskus ollut.
Kävelimme isän kanssa joen rantaan, pääsimme lähelle vettä, sillä kosken alapuolelle 
pääsi myös pyörätuolilla. Kumarruin kokeilemaan veden lämpötilaa ja juoksutin vettä 
sormieni läpi, se juoksi kuin pienestä koskesta.
Ei se ollutkaan mustaa, vaan kirkasta. Kirkasta ja kylmää.

- Älä ole surullinen, nauti syksyn väreistä, kirkkaista ja kuulaista aamuista, metsäkauriista 
  metsän  reunassa pellolla, hälvenevässä sumussa auringon noustessa puiden takaa. 
  Elämä on nyt ja tässä.


Sadan sanan tarina annetuista sanoista.
Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät
Caravaanin ja SusuPetalin blogeista

Viikon 40 sanat ovat: 

surullinen, musta, isä

Kommentit

  1. Sanoista syntyikin kirkas kaunis vesi, hienoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Tähän aikaan vuodesta vesi näyttää kaukaa katsottuna niin kovin mustalta, mutta kun menee lähelle katsomaan, se on kirkasta, ehkä jopa kirkkaampaa kuin keväällä ja kesällä... "...vesille venosen mieli..." (tai kanootin.."

      Poista
  2. Kaunis hetki. Musta ei todellakaan aina ole mustaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susu :)
      Elämä tosiaan opettaa näkemään värejä sielläkin, missä tuntuu olevan pelkkää mustaa..

      Poista
  3. Kaikki ei ole, miltä näyttää.
    Upea syksyn kuvaus ja lohdullista muistelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aimarii :)
      Lauantaina maaseudulla ajaessa metsä näytti juuri tuolta - kuin kesämekolta tai taitelijan väripaletilta, niin upeita ja kirkkaita värejä siellä oli.

      Poista
  4. Syksy hehkuukin juuri nyt parhaimmillaan. Kunpa aina osaisikin elää tässä hetkessä. Hieno krapu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos riitta k <3
      Vaahterat ja haavat ovat todella upeita ja eilen kaupan parkkipaikalla näin tämän syksyn upeimman pihlajan - pienen mutta upean.

      Poista
  5. Komppaan muita - musta ei olekaan aina mustaa.
    Vaikka pimenee, mustuu niin tieto sen päättymisestä tsemppaa elämään täysillä myös tässä ajassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos BLOGitse :)
      Itselle tuli tuota kirjoittaessa mieleen, että pitäisi aina muistaa katsoa asian toisellekin puolelle, ajatella asioita myös toisen ihmisen näkökulmasta. Kaikki ei ole aina sitä miltä se ensi näkemältä tai kuulemalta vaikuttaa - musta ei ole aina mustaa :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, on mukava kuulla mitä mieltä olet tarinastani. Kerro reilusti mistä tykkäsit tai mikä meni pieleen :)
Ainekirjoitus ei ollut koulussa se "mun juttu" ja on ihan eri asia kirjoittaa blogia kuin tarinoita.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Krapu 10/2022

Krapu 2/2022

Krapu 11/2022