Taavi ja Juurakko
Juurakko makasi surkeana pöydän alla, kuono matossa.
- Noh, mitäs se Juurakko nyt on tehnyt?
* Se oli ihan vaan vahinko, en minä tarkoittanut, mutta kun..
- Niin? Mutta kun mitä? Enkös minä ole kieltänyt sisällä juoksemisen?
* Mutta kun noi naapurin kissat, se oli se Taavi, se aina härnää.
Ja katso nyt, mulla on kuono ihan turvoksissa, kun Taavi raapaisi.
- Mutta se vahinko? Ne naarmut kyllä paranee.
* Se - sun perintömaljakko - se on nyt tuolla - tuolla sohvan takana..
- Jaa tämä? Mitäs tästä? Kierähtänyt tänne, nostetaan takaisin pöydälle ja
haetaan sitten kukkia siihen kun käydään illalla lenkillä.
* Rapsuttaisitko vähän, tulis parempi mieli.
Viikon 36 krapusanat ovat pöytä, turvoksissa, vahinko.
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti,
ei enempää, ei vähempää.
Viikon krapusanat ilmestyvät SusuPetalin blogissa,
jonne myös jokainen jättää oman krapunsa linkin.
Osallistuthan sinäkin ja jätät oman krapusi linkin SusuPetalin
blogiin.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
Voihan Juurakko, nuo kissat ovat sellaisia, rapsutetaan paha mieli pois.
VastaaPoistaNe on ne naapurin kissat, kun ne aina härnää.. Kiusaavat Juurakkoa, jonka pitää olla tarhassa ja itse saavat juoksennella vapaana siinä tarhan ulkopuolella. Eivät enää edes usko, kun Juurakko komentaa menemään kotiin.
PoistaMutta rapsutukset teki hyvää, niin kuin aina.
Juurakko-parka. Mutta onneksi hyvä emäntä (tai isäntä) helpottaa surkeaa oloa.
VastaaPoistaJuurakolla on hyvä perhe :) Juurakko on oikeasti reipas metsästyskoira, naapureista en tiedä, onko naapurissa kissoja. Luulen, että naapuritkin on enemmänkin koiria kuin kissoja :D
PoistaKaikki hoituu sopivalla rapsutuksella.
VastaaPoistaMun "lastenvahdin" koira Mollis on ihana iso karvaturri, joka aina käydessään hymyilee kelmisti; se tietää, että meidän autossa on koirien herkkutikkuja, joita se saa joko minulta tai Mursulta :D
PoistaMinä aina sanon, että kissat, kissat. Meillä on kaksi. Minulla on ollut ilo olla kissojen palvelija jo monta vuosikymmentä. Lapsena olin allerginen kissoille. Mutta siedätin itseni, ja olen jo ainakin yli 30 vuotta sitten ollut jyrkästi sitä mieltä, että kissa on ihan välttämätön. Tuossa meidän siperianmännyn juurella lepää kaksi rakasta karvaista perheenjäsentä, nytkin on kaksi elossa olevaa, kehräävää, vaativaa, suurta persoonaa....
VastaaPoistaMinä olen enemmän koiraihminen, mutta kissatkin on ihania. Mursu on allerginen kaikille karvaisille eläimille, siksi meillä ei ole koskaan ollut lemmikkieläimiä.
PoistaPoika halusi joskus n. 3-vuotiaana meille kissan ja sanoin, ettei meille voi ottaa kissaa, kun isä on allerginen. Eihän sen ikäinen ymmärtänyt sanaa allerginen, joten selitin, että sitten meidän täytyy antaa isä pois - mitenkä tehdään, pidetäänkö isä vai otetaanko kissa? Lapsiparka ihan tosissaan hetken aikaa mietti mitä tehdään ja päätyi sitten pitämään isän. Kamala äiti, kun pistää lapsen tuollaisen valinnan eteen, ja vain sen takia kun isä on alreekinen.
Sittemmin Pojalla oli opiskeluasunnossaan sijoituksessa tyttöystävän kissa, kunnes oli aika päästää se menemään <3
Kaikki sympatia Juurakolle.
VastaaPoistaJuurakko on kyllä oikeastikin aika sympaattinen nappisilmä - tarkka kuin mikä :)
PoistaEi hätää Juurakolla vaikka kissat kiusaavat. Emäntä ymmärtää ja rapsuttaa :)
VastaaPoistaRapsuttajia onneksi löytyy 🤗
PoistaHassu koiran nimi ;D Hulda se kaveriksi saatava, Juurakolle!
VastaaPoistaNimet on ihan oikeasta elämästä: entisen naapurin isällä on metsästyskoira nimeltä Juurakko ja mummolassa oli laiskanpulskea töpöhäntäinen kissa Taavi 😊
PoistaHauskoja nimiä. Ei ihan helppo kutsua 'Juurakkooo!' Hm. Ehkä näitä ei ainakaan huudella :) 'Taaaviiii!' sointuu kyllä helpommin :)
VastaaPoistaJaa-a, silloin kun Juurakon tapasin, oli kovasti rapsutuksia vailla ja vuoron perään Mursun minun jalkojen juuressa nappisilmillään "rapsuta vähän, ihan vähän, jooko" :D
PoistaJa Taavi tosiaan oli mummon laiskanpulskea harmaanvalkea kissa, joka vain käväisi ulkona ja tuli takaisin tarkistamaan, ettei kukaan ole syönyt sen ruokaa ei vienyt sen tarkkailupaikkaa ikkunapenkillä - muut kissakaverit hoiti hiirestyksen navetalla :)
Koiran käytös paljastaa, että jotain on tapahtunut. Hyvänä pito ja rapsuttelu ovat ovat niin hoitavia lääkkeitä. Juurakkokin taas piristyy, kun kaikki on hyvin. Kiva krapu.
VastaaPoistaKiitos aimarii
PoistaKoirat jäävät niin helposti kiinni, kun jotain tapahtuu :) Kissat osaavat paremmin ottaa asiat lunkisti, "mitäs tässä, ikkunasta olen lintuja katsellut ja tuossa sängyllä makoillut" :D
Kyllä ne koiratkin keskenään nahistelee kun on kaksi.Kiva nimi koiralla.
VastaaPoistaTotta, kaksi (tai useampi) koiraa saa jos ei muuta niin kilpajuoksun aikaiseksi - kissat vain makoilee vaikka ikkunasta tulevassa auringon lämpäreessä :)
PoistaMaljakoiden ja kukkien määrää voisikin hieman tasata jälkimmäisten hyväksi :)
VastaaPoista😊😊 Ei välttämättä huono ajatus 🤔
Poista