Varma herätys
Puhelin kilahti viestin merkiksi:
- Pakkasta -20, kävelläänkö?
Vastasin samoin kuin aina:
- Mä ainakin kävelen.
- Käyt sä avannossa?
Huokaisin. Miksi taas tää keskustelu, kun tästä on sovittu.
Vastasin kuitenkin:
- Joo, käyn mä.
Puolen tunnin reippaan kävelyn jälkeen oli jo hiki, mutta onneksi oltiin jo avannolla.
- Näyttäis olevan aika paljon väkeä, avanto melkein täynnä.
- Se oli ollut se talviuintikurssi viikonloppuna. Kuinkahan moni
näistä käy täällä vielä kuukauden päästä?
- Hyvä jos puolet.
- Kuinka kauan me ollaan täällä käyty?
- Oisko joku viis vuotta. Muistatko miten kylmää toi vesi oli silloin ekalla
kerralla?
- No muistan tosiaan! Mutta ei se enää oo niin kylmää.
Viikon 37/2022 Krapuhaaste/kuvahaaste, 100 sanaa kera otsikon:
Krapu siis tällä kertaa kuvasta:
.jpg)
Ihmiset niin tykkää toistaa itseään, siksi aina samat kysymykset... .
VastaaPoistaTai jos ite haluaisikin luistaa sopimuksesta ja salaa toivoo, että se toinen peruu sovitun - voi sitten sanoa, että niin niin, mutta sähän silloin jätit välistä..
PoistaNo oli kyllä varma herätys ja pirteys pysyi koko työpäivän, oletan? Vaikka en ole vuosiin edes uinut enää, niin kyllä mä joskus toivoisin itseeni sen verran rohkeutta, että edes kokeilisin avantouintia. Lapsena rakastin juosta hankeen saunasta, varsinkin silloin kun oli juuri satanut lunta ja se oli pehmeää kuin pumpuli.
VastaaPoistaKyllä vain, työpäivät ja hankalatkin työt sujui välillä vähän kuin vasemmalla kädellä, kun pistäytyi aamulla työmatkalla avannossa.
PoistaMinäkin kieriskelin lapsena saunan jälkeen lumihangessa; meillä oli iso kallioinen piha ja siihen päälle heinäpelto joten lunta kyllä riitti. Vielä näin "isonakin", kun Anoppi vielä asui täällä Pöllönkulmalla ja lämmitti meille joulusaunan, kipaisin aina paljain jaloin saunassa - ja hän oli kauhuissaan: miten sinä paljain jaloin, ota tuosta tossut :)
Nyt en enää liukastumisen pelossa kulkea saunapolkua paljain jaloin, kun muutenkin heitättää :D
Se on niin vaikeaa perua, kun on sopinut toisen kanssa. Yksikseen, jos aikoo mennä, on paljon helpompi luistaa ja jäädä sohvalle :D
VastaaPoistaTotta - itselleen keksii paljon helpommin tekosyitä, mutta kaverille pitää keksiä kunnon tekosyy ja miettiä vielä sellainen, ettei varmasti jää kiinni :D
PoistaIhme on tapahtunut, jos vesi ei viiden vuoden jälkeen olekaan yhtä kylmää kuin ekalla kerralla! :) hihhih
VastaaPoistaKyllä se viidessä vuodessa lämpeni - tai oikeastaan se lämpeni aina siinä talven mittaan :D Usko pois vaan :)
PoistaSuosittelen kokeilemaan joka talvi :D
VastaaPoistaEn uskalla käydä uimassa ollenkaan - kukaan ei jaksa nostaa mua vedestä pois jos saan kohtauksen :( Ja avantoon ei varmaan kukaan tule perässä ;)
PoistaRiesä on varsinainen riesa välillä, aika useinkin!
Kaverin kanssa sovitaan kaikenlaista mutta kyllä täytyy olla oikeus muuttaa mieltä jos asia ei tunnu hyvältä. Mutta hyvä niin jos vesi ei tunnukaan vuosien jälkeen kylmältä. Kaikkeen tottuu.
VastaaPoistaKaikkeen tottui. Ja vaikka sitä sanoi, että "mä ainakin menen", niin harvoin sitä tuli mentyä avantoon, jos ei se kaveri ollut mukana. Kävellen töihin kyllä, mutta ripeästi avannon ohi. Onneksi kaveri teki harvoin ohareita, syystä vain.
PoistaVai muka avannon vesi lämpenee. En usko, mutta pointsit avannossa kävijöille!
VastaaPoistaLämpenee lämpenee 😉 Tai ainakin tuntuu siltä.
PoistaUskon kyllä, että avannon vesi lämpenee säännöllisesti avannossa kävijän mielestä. Aamureippailu on varma piriste päivään.
VastaaPoistaKyllä siitä jonkinlaisen piristysruiskeen sai ja vaikka saman uimapaikan ohi pyyhkäisi kesäaikaan fillarilla, niin ei tullut poikettua uimaan. Se oli vain se avanto-/talviuinti.
PoistaSammakko keittyy kuumenevaan veteen ja ihminen ........avantoon:)
VastaaPoista:D :D
PoistaTahtoo avantoon.
VastaaPoistaJostain syystä sinun kommentit oli jääneet "jumiin", hyväksyttäviksi, en tiedä miksi. Nyt niiden pitäisi taas tulla läpi normaalisti.
PoistaMinäkin tahtoisin avantoon, mutta taitais tarvita jonkun nosturin turvaksi..