Aamulla - Krapu 9/2024

 Aamulla


Nousevan auringon kajo työntyy huoneeseen. En välitä lattialla pyörivistä
villakoirista, puhallan ne takaisin nurkkiinsa ja avaan ikkunan.

Istun aamukahvini kera nojatuoliin, suuntaan katseeni auringonnousun suuntaan,
kohti kevään hennonvihreitä koivun lehtiä ja jään kuuntelemaan ensimmäisten 

muuttolintujen laulua.
Parinmuodostus ja asuntonäytöt ovat alkaneet, ei mene kauaakaan kun pesistä 

kuuluu hento piipitys ja lintuvanhemmilla on kiirettä. Ruokaa kuluu, pieniä on 

suojeltava ja ennen kuin huomaankaan, alkaa lentoharjoitukset. 

Nousevan auringon kajo työntyy huoneeseen. Villakoirat pyörivät taas jaloissa. 

Lintujen laulu on vaihtunut sateen ropinaan, kahvin tuoksuun sekoittuu kostean 

maan tuoksu. 

Tämän päivän räntäsateessa haaveilen huomisaamun nousevasta auringosta, 

kirpeästä pakkasesta ja huurteisista puista. Keväästäkin jo. 

**************

Viikolla 9 krapuhaasteena on alkulause eli kravun pitää alkaa lauseella 

Nousevan auringon kajo työntyy huoneeseen.


Muuten säännöt ovat entiset: eli tasan sadan sanan tarina, oma otsikko mukaan

lukien. Kirjoittamisella ei ole kiire, tasan viikko on aikaa.
Kun olet saanut tarinasi valmiiksi, jätä Krapusi linkki SusuPetalin blogiin.

Kommentit

  1. Keväästäkin voi jo toki haaveilla, näitä jääkelejä on ollut riittävästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä aamuna ei tosiaankaan voi muuta kuin haaveilla; yön aikana lunta satoi viisi senttiä. Jos ei olisi noinkin valoisaa, voisi kuvitella odottavansa joulua ja Joulupukkia, niin kaunis talvinen maisema meillä taas on. Se siitä keväästä 😄
      Mutta kyllä se sieltä tulee, lämpömittari näyttää kuitenkin nollaa, joten lämmintä on. Ja maantiellä loskaa, loskaa, loskaa....

      Poista
  2. Käytit hyvin annettua lausetta tehokeinona siirtyessäsi haaveilusta nykyhetkeen. Kaunista tekstiä-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aimarii 😊 - haaveiluksi tosiaan meni; lumityöt kutsuu jälleen, vaikka toiveissa jo oli, että tämän talven lumityöt olisi tehtynä.
      Mutta lehdessä luki, että lintujen kevätmuutto on jo alkanut ja kun Mursu eilen kävi kaupassa, kertoi nähneensä ensimmäisen joutsenen tuossa Päijänteellä, josta jäät ovat jo isolta alalta sulaneet. Joutsenia ja kiuruja on jo saapunut Suomeen 😍

      Poista
  3. Kaunista haaveilua, noita tulevia hetkiä odotan! Vielä jää peittää maan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susu 😊 - noita hetkiä odotan minäkin, ei näkynyt nousevan auringon kajoa tänä aamuna, kaunis luminen maisema sen sijaan. Nyt kun hiki alkaa otsalta pikkuhiljaa kuivua äskeisten lumitöiden jälkeen - oli muuten raskasta "lumiukkolunta ⛄" - nautin taas maisemasta.

      Poista
  4. Ihanaa kevään odotusta teksti täynnä vaikka lumen tulo yrittää jarruttaa odotusta. Hämmästyin kyllä tuota, että kiuruja olisi jo nähty Suomessa! "Kuu kiurusta kesään..."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota vanhaa tuttua sananlaskua minäkin yritin Mursulle lasketella, mutta hän oli kovin epäileväinen tuosta kesästä.. Todettiin, että niin moni muukin vanha hyvä asia, niin tuokin sananlasku pitänee uusia?
      "Kyllä ennen oli asiat paremmin; ruoho vihreämpää, kesät lämpimämpiä ja - kivetkin oli kovempia" - on meillä tapana nykyään sanoa 😉😃

      Poista
    2. On lähtenyt vahingossa anonyyminä. AilaKaarina tekstin takana.

      Poista
  5. Parempi kiinnittääkin huomio ulos ja säihin, luontoon, joissa aina riittää tapahtumia kuin villakoiriin, jotka ovat ikuisia ja samanlaisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta Pasanen - olin viikon reissussa ja ne samat pahuksen villakoirat pyörivät tuolla tuolin takana, vaikka ulkona oli lumet sulaneet hurjasti. Eilen kun tulin kotiin, puut oli kauniisti pakkasen huurruttamia, nyt ovat nekin sulaneet ja näyttää ihan keväältä, vaikkei aurinko paistakaan.

      Poista
  6. Tosi muuten on, alkaa olla jo hento aavistus keväästä, vakkasuomalaisella pellolla olen nähnyt jo joutsenia ja hanhia paluumatkallaan. Kirottu pimeys alkaa olla ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on Mursu jo nähty tuolla Päijänteellä sulassa kohdassa joutsenen - viimeksi eilen kun ajeli kaupunkiin minua kotiin hakemaan, mutta eipä ollut joutsen siinä enää kun tultiin takaisin kotiin päin. Kyllä se siellä vielä joku päivä on, kun kauppaan ajellaan.
      Isolla Kirkolla kävi pensaissa sellainen sirkutus, että olin oikein iloinen, kun kuulo oli parantunut ainakin sen sirkutuksen verran 😉😊

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, on mukava kuulla mitä mieltä olet tarinastani. Kerro reilusti mistä tykkäsit tai mikä meni pieleen :)
Ainekirjoitus ei ollut koulussa se "mun juttu" ja on ihan eri asia kirjoittaa blogia kuin tarinoita.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Putkiremontti - Krapu 40/2023

Ratsastusretki - Krapu 43/2023

Hyvää Uutta Vuotta -Krapu 3/2024