Naapuri - Krapu 39/2024

Naapuri


Puhelin soitti korvan juuressa Oopperan kummitusta, oli siis aika nousta.

Tukka pystyssä ja haukotellen laahustin katsomaan tarvittaisiinko 

kahvinkeittäjää. Pöydällä oli valmiit voileivät ja sohvalla istui kiukkuisen

näköinen mies, joka yritti rauhoittua ja puhui hiljaa itsekseen:

“Anna olla, älä hermostu, anna olla”

Katsoin ikkunasta ja näin miten mutkan pajupuskan takana olevaan

sumuverhoon katosi tumma hahmo.

- Taasko se kävi? 

- Taas. Tuli oikein juoksujalkaa. Hengitys oikein rahisi keuhkoissa ja 

luulin, että pitää soittaa ambulanssi sille.

- Mikä sillä oli hätänä? Ei vissiin mitään vakavaa, kun se jo tuolla

hunttaa menemään?

- Ei mikään. Luuli että meillä on tulipalo, kun olin rappusilla tupakilla!
Uteliaisuuttaan tuli! 


Viikon 39 krapusanat ovat: hengitys, utelias, sumuverho

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis 

Kommentit

  1. SusuPetal27. syyskuuta 2024 klo 17.46

    Auts, naapureista on moneksi! Tämä taisi olla vähemmän mukava naapuri.
    Hauska tarina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pöllö27. syyskuuta 2024 klo 17.58

      Kiitos Susu 😄
      Onhan se hyvä täällä maalla, että naapurit pitävät huolta, mutta siinä on aina se toinen puoli, että ne kyllä sitten myös "tietävät" sinusta kaiken 😂

      Poista
  2. sini27. syyskuuta 2024 klo 18.36

    Naapuriapu oli ennenvanhaan ihan automaattista eikä aina odotettu vastapalvelustakaan. Nykyään on asia vähän toinen, mutta liika uteliaisuus on aina liikaa. Sujuvasti kirjoitit tämän. Näin ihan silmissäni suuttuneen miehen sohvalla...-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pöllö27. syyskuuta 2024 klo 19.45

      Kiitos Sini 😊
      Meidän kylä on pieni kylä, joka talveksi "käpertyy" kuin omaan pieneen palloonsa ja kun kevät tulee, kesäasukkaiden myötä väkimäärä 10-kertaistuu ja kylällä on säihkettä ja suhinaa - molemmista pidän ja molempia kaipaan, nyt syksyllä on hyvä kun jäädään taas "oman väen kesken" 🥰
      Mutta aina täältä löytyy apua ja neuvoja, jos ensimmäinen ei osaa tai tiedä, niin tietää jonkun joka tietää osaa tai ainakin tai tietää jonkun joka tietää jonkun...
      Me kun muutettiin tänne, oli helppo tulla, kun Mursun äiti oli asunut täällä jo 17 vuotta ja oli tuttu kaikille.
      Tai jos joku ei tiedä missä asutaan, niin sitten tietää kun kerrotaan paikan alkuperäinen omistaja 😂 - tai naapuri.

      Poista
  3. Cara27. syyskuuta 2024 klo 20.11

    Kaikenlaisia uteliaita naapureita!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, on mukava kuulla mitä mieltä olet tarinastani. Kerro reilusti mistä tykkäsit tai mikä meni pieleen :)
Ainekirjoitus ei ollut koulussa se "mun juttu" ja on ihan eri asia kirjoittaa blogia kuin tarinoita.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon 15 KRAPU

Hotellin aulassa ei ollut ketään. Mies oli kävellyt kaupungin läpi hotellille, vaikka oli satanut räntää ja aseman edessä oli pitkä jono takseja. Mutta hän halusi kävellä. Hän oli tottunut yksinäisyyteen. Niin hän ajatteli. Eihän hän yksin ollut. Kotona oli aina joku. Ainakin koira. Ja  joku lapsista. Oli vaimokin. Kysyi, miten työpäivä oli mennyt. Ja kun mies aloitti puhumisen, vaimo otti käteensä puhelimen ja aloitti viestittelyn ystävänsä kanssa tai soitti siskolleen. Pakko soittaa. Kysyä, miten äiti tänään. Respaan tuli nuori poika. Hymyili reippaasti, antoi avaimen. Sillä oli kaikki vielä edessä, teki mieli neuvoa. Huoneessa se sitten tuli. Itku. Mieskin voi itkeä. viikon sanat: hotelli, yksin, itku
Lue lisää »

Putkiremontti - Krapu 40/2023

  Putkiremontti Taloyhtiössä oli alkamassa putkiremontti heti joulun jälkeen. Rappukäytävän  ilmoitustaululla oli ohjeistus, että vessat olisivat poissa käytöstä koko talven  ja voimme käyttää vastapäisen talon saunatilojen vessoja.  Kirosin rankasti. Sehän olisi ihan sama, kuin pihalle olisi viritetty riuku, siinä  sitä olisi töihin lähtijät aamuviideltä istuttu rivissä kuin varikset langalla.  Ainoana sääntönä   “ei saa puhua” - eihän kukaan ole juttutuulella siihen aikaan.  Mutta miten siinä riu’ulla erottuisi nesteet ja kiinteämpi aines, niin kuin  nykypäivänä pitää? Jäin miettimään sitä, nauroin itsekseni ja siinä se pahin  kiukkukin sitten laantui.  Olinhan ollut itsekin putkiremontista ja siihen liittyvistä asioista päättämässä.  Kai se remontti kesään mennessä on ohi.   Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sanan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis. Viikon 40 krapusanat ovat:
Lue lisää »

Viikko 17 KRAPU

- Missä se pahuksen paita on? - No siellä kaapissa, mähän sanoin! - Ai tää vai? Ei tää mulle mahdu. - Nii-in, mä sanoin, että pitää mennä ostamaan uusi paita, mutta sä et uskonut. Koska sä oot viimeksi pitänyt valkoista kauluspaitaa? - Älä viitti, keksi jotain, pliis. - Okei, mutt nyt pitää sitten mennä. Tästä saadaan taas hyvä “keskustelun” aihe. - Et kyllä varmana kerro tästä kenellekään. Lähetään nyt. Mihin me mennään? - Dressmannille. Tarvitsä aluspaidan? - Tarvin. Tästä vanhasta voi tehdä vaikka työpaidan, sitä voi pitää sitten mökillä pihalla. - No niin, sitten mennään, muuten me myöhästytään. J a pidät sitten takin  päällä. - Miks? - Aarrghhh… Ettei ne paidan taitokset näy! valkoinen, keskustelu, piha
Lue lisää »