Viikon 14 KRAPU

Olin taas pieni tyttö joka istui portailla ja odotti. Odotti koko päivän.
Pysähtyisikö tänään pysäkille linja-auto, josta ulos astuisi ystävä matkalaukun kanssa?
Pettymys: ei tänäänkään.

Mutta joka kesä se päivä koitti.
Mies, nimeltään Onni, toi kesän tullessaan kävellessään tietä pitkin mummolan ohi mökilleen.
Onni-setä, yksinäinen mies, oli varma kesän merkki. Hän rakasti meitä vieraita lapsia kuin
omiaan, niin kuin isoisät rakastavat lapsenlapsiaan.  
Onni-setä toi aurinkoiset päivät ja pölyävän hiekkatien.
Onni-setä toi lämpöisen ja pehmeän kesäsateen.
Joka syksy hän kulki samaa tietä matkalaukun kanssa takaisin pysäkille
ja vei kesän mukanaan.

Pääsiäisenä tuli pääsiäiskortti. Siitä tiesimme, että kesä ei ole enää kaukana.
 
***********
ystävä, tie, pettymys

Kommentit

  1. Miten kaunis lapsuudenmuisto. Herkästi kirjoitettu, Onnin ja kesän kaipuu välittyi kauniisti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos SusuPetal :)
      Se oli todella aina varma kesän merkki kun Onni-setä (meillä häntä oikeasti kutsuu sukunimellä, mutta sedäksi kuitenkin), tuli mökilleen.

      Hauska ja mieltäkin lämmittävä sattuma on se, että AM:n toinen nimi on ukiltaan peritty Onni, jonka sitten jatkoimme Pojalle.
      Onni on oma Onni <3

      Poista
  2. Tuo elävästi lapsuuden mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cara :)

      Mummola on myyty vuosia sitten, mutta Onni-sedän pääsiäiskortit ja muutamat kirjeet joita hän minun nimelläni meille muutamana talvena meille lähetti, on vielä tallessa.

      Tuollaista vanhan miehen ja lasten ystävyyttä ei enää tänä päivänä hyväksyttäisi; niin surullistakin kuin se onkin, aina löytyy joku joka näkee kauniissakin ystävyydessä jotain rumaa.

      Poista
  3. Ihuna!
    Itse ramppasin 7-12v kesäleireillä joka sijaitsi mummolan läheisyydessä, ne kuvat noutsee aina mieleen noista kesäisistä hiekkateistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sus' :)
      Muistan miten olin lapsena vähän kateellinen muutamille kaupungissa asuville tutuille kavereille, jotka pääsivät kesäleireille - itsehän en koskaan päässyt, kun molemmat mummolat oli maalla.
      Mutta kyllä mummolat siltikin oli kesäisin parasta <3

      Poista
  4. Kaunis Krapu, kauniit muistot, Jäin miettimään tuota kommenttiasi Caralle, ettei tuollaista ystävyyttä enää hyväksyttäisi! Kamalaa, mutta saattaa olla tottakin. Itselläni oli muutaman muun lapsen kanssa myös vanhempi "miesystävä". Käyttäytyi aina kauniisti ja jätti hyvät muistot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos AilaKaarina :)
      Tämä Onni oli erityisesti minun ja serkkutyttöni ystävä ja me kai hänen lempilapsiaan; ketään muuta hän ei juurikaan päästänyt pihalleen leikkimään.
      Hän vain istui keinussa ja katseli meidän kotileikkejä, joita leikimme aitassaan. Ja joskus saatteli meidät mummolaan ja tuli samalla iltakahville :)
      Iso ikävä jäi, kun tyttärensä aikanaan ilmoitti hänen nukkuneen pois - hänellä siis oli omia lapsia ja lastenlapsiakin. Me olimme vain niitä kesälapsia :)

      Poista
  5. Kesä tulee Onni-sedän mukana; hellyttävä lapsuusmuisto. Auringon lämmittämä hiekkatie on todellakin siellä lapsuusmuistoissa vahvasti minullakin. Kaunis teksti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos anli itse :)

      Pölyävä hiekkatie, päivänkakkarat, voikukat, kärpästen surina... Vesisade, lätäköt, pisaroiden tanssi lätököissä ja talon nurkalla olevan tynnyrin veden pinnalla...

      Poista
  6. Todella koskettava ja kaunis tarina. Jotenkin koen tuon lopun surullisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos SK :)
      Loppua kirjoittaessa mielessä oli ehkä jonkinlainen haikeus, sillä lopulta tuli se kevät, jolloin sitä pääsiäiskorttia ei enää tullutkaan - tuli vain viesti, että Onni-setä, meidän kesäntuojamme on nukkunut pois.

      Mutta jokainen pääsiäiskortti kuitenkin kertoi meille sen, että kesän tuloon ei ole enää pitkä aika; lumet sulaa ja pian voimme jälleen aloittaa sen päivän odottamisen, kun linja-auto jättää sedän matkalaukkuineen pysäkille :)

      Poista
  7. Onni <3
    Veljeni toinen nimi on Onni ja myös kummipoikani kantaa sitä toisena nimenään. Onni on Onni.
    Joensuun taidemuseonkin nimi on Onni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sieltä Joensuun naapurista tuo minunkin Onnini ja onneni on lähtöisin :)
      Joensuu taitaa olla onnen kaupunki <3

      Poista
  8. Jokaisella lapsella pitäisi olla Onni-setä!

    Meillä poikkeili romukauppias Korhonen, joka toi aina minulle ja kahdelle sisarelleni suklaata ja äidin kuoltua jokaiselle arvokorut. Hän oli yksinäinen mies, joka kulki pyörällään pitkiä matkoja huutokaupoissa ja myi sieltä hankkimiaan tavaroita maalaistaloissa.
    Nykyään, mustavalkoisen kaiken seksualisoivan ajattelun aikana, tällaisia miehiä epäiltäisiin heti pedofiliasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa Marjatta - Onnista jäi niin ihanat muistot! Ja ne rinkelit.. Ei maistu rinkelitkään enää samalta kuin aitan rapulla istuessa :)

      Ihana myös tuo teidä romukauppias Korhonen <3
      Mutta tuossa olet oikeassa, nyky-yhteiskunnassa tuollaisia miehiä epäiltäisiin heti pedofiliasta - siitäkin huolimatta, että isättömille, isoisättömille lapsille ja varsinkin pojille, etsitään niin paljon mieskavereita puuhamaan kaikenlaisia poikien juttuja: käymään ongella, pelaamaan jalkapalloa, kävelemään metsässä ja opettelemaan luontoa. Ristiriitaista.

      Poista
  9. herttainen lapsuuden muisto. Kauniisti kirjoitettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aimarii :)
      Jotenkin nämä mun Krapuni kumpuavat näköjään lapsuudesta :)

      Poista
  10. jokaisella lapsella pitäisi olla sinun ja Onni-sedän kaltainen turvallinen ystävyys. kiitos kun jaoit tämän kauniin lapsuusmuistosi. moni otti kantaa kommenteissa lastenhyväksikäyttöön ja ihan syystä. hyvä aina myös korostaa sitä, että suurinosa lasten ja aikuisten ystävyyssuhteita on turvallisia ja lapsen kehitystä tukevia tasapainoiseksi aikuiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ilona Winebridge :)
      Se on totta, että varmasti suurin osa lasten ja aikuisten ystävyyssuhteista on turvallisia ja lapsen kehitystä tukevia - olisiko medialla osansa siinä, että niin monella meistä on juuri tuo pelko, ajatus siitä, että tuollaisia minun ja Onni-sedän kaltaisia ystävyyssuhteita, 70-luvulta, ei voisi enää olla?

      Poista
  11. Aivan ihana ja hellyttävä lapsuusmuisto <3

    VastaaPoista
  12. Voi kun kauniit muistot, niin herkkä kertomus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sisko :)

      Lähestyvällä pääsiäisellä lienee ollut osuutensa siihen, että Onni-setä tuli jälleen mieleen - hän lähetti meille serkuksille aina yhteisen pääsiäiskortin :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, on mukava kuulla mitä mieltä olet tarinastani. Kerro reilusti mistä tykkäsit tai mikä meni pieleen :)
Ainekirjoitus ei ollut koulussa se "mun juttu" ja on ihan eri asia kirjoittaa blogia kuin tarinoita.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Krapu 10/2022

Krapu 2/2022

Krapu 11/2022