Viikon 43 Krapu

Ennen pärjättiin sahalla, kirveellä, vasaralla ja vatupassilla. Ja hiomakivellä.

Niillä ja henkisellä pääomalla vaari rakensi perheelleen oman kodin.

Kodin joka kesti aikaa ja elämää. Samalla rakennettiin navetta ja lato

sekä viljeltiin maata.

Niiden työkalujen kanssa vaari kiersi kylällä töissä, auttaen muita.  

Siihen aikaan ei työstä aina maksettu rahalla vaan vastapalveluksilla. 

Kun mummo sairastui, tuli naapuritalon emäntä tai tytär hoitamaan

lehmät mummon puolesta - sillä oli kuitattu ainakin osa talon tai navetan

rakentamisesta.

Mutta miten onkaan tänä päivänä. Tänä päivänä tarvitset jos jonkin laista

elektronista laitetta pelkästään jo yhden naulan seinään lyömiseksi tai sen

pois vetämiseksi.

Jokaiselle työlle on olemassa oma laitteensa.

Tämä on kirjoitushaaste, nimeltään KRAPU. Krapu on tasan sadan sanan teksti 

otsikko mukaan luettuna. Kirjoitukseen liitettävät kolme sanaa julkaistaan 

sunnuntaisin Caran ja SusuPetalin blogeissa.
Sanoja voi vapaasti taivutella.

Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.


Viikon 43 sanat:

elektroninen, henkinen, raha

Viikon 42 Krapu

Ne putoilivat, kuin itsestään. Sillä hetkellä en voinut hillitä itseäni, sillä kipu

oli valtava. En uskaltanut katsoa miltä jalkani näytti, jo pelkkä kipu kertoi, 

että nyt oli käynyt pahasti.
Kaikki ne rumat sanat, mitä olin elämäni aikana oppinut pyörivät ja putoilivat 

kieleltäni, samalla kun kipu sai kaiken silmissäni muuttumaan punaiseksi - hetkeä 

ennen kuin maailma ympärilläni musteni.

Mikä ihme oli saanut minut kiipeämään sille huojuvalle keittiöjakkaralle? Sille, joka oli jo sovittu vietäväksi kaatopaikalle seuraavassa kuormassa? Oliko sillä verholla niin kiire, etten voinut odottaa, että joku tulisi kotiin ja auttaisi sen kanssa?

Nyt on vain odotettava, että joku tulee. Onneksi kipu loppui...

Tämä on kirjoitushaaste, nimeltään KRAPU. Krapu on tasan sadan sanan teksti 

otsikko mukaan luettuna. Kirjoitukseen liitettävät kolme sanaa julkaistaan 

sunnuntaisin Caran ja SusuPetalin blogeissa.
Sanoja voi vapaasti taivutella.

Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.


Viikon 42 sanat:

punainen, pudota, sana

Viikon 41 Krapu

Postiluukusta tipahti kirje. Vastaanottajina minä ja puolisoni. Sellaisia kirjeitä

tulee enää vain pankista, mutta tämä ei ollut pankista, tämä oli paljon pienempi

ja kauniimpi kirje. 

Avasin kuoren, aavistin kyllä mikä siellä odottaisi. 

Seuraavien viikkojen aikana kävin läpi vaatekaapin ja pohdin ja mietin ja sovitin.

Kiersin kaikki kaupungin vaatekaupat ja sovitin kaiken mahdollisen. Voi miten

sillä hetkellä inhosinkaan vaatekauppoja, kesää - jopa miehiä, joiden pukeutuminen

on niin helppoa: tumma puku käy aina ja joka paikkaan. Valkoinen paita ja solmio. 

Kolme viikkoa myöhemmin seisoimme kutsun saaneina kirkon pihalla kelloa ja

muita vieraita vilkuillen. 

Milloin niistä pienistä pörröpäisistä pojista oikein oli kasvanut oikeita aikuisia?

----------------------------

Tämä on kirjoitushaaste, nimeltään KRAPU. Krapu on tasan sadan sanan teksti 

otsikko mukaan luettuna. Kirjoitukseen liitettävät kolme sanaa julkaistaan 

sunnuntaisin Caran ja SusuPetalin blogeissa.
Sanoja voi vapaasti taivutella.

Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.


Viikon 41 sanat:
kutsu, aikuinen, inhota

Viikon 40 krapu

Laulun sanoin vesi oli mustaa - syksy oli tullut. Joen rannan koivujen ja haapojen lehdet 

olivat kirkkaan keltaisia, vaahterassa lehdet olivat kuin kesäinen kukkamekko.
Muutama vihreä havupuu sekoitti rannan lehtipuiden väreistä taiteilijan väripaletin - 

samanlaisen kuin isällä oli joskus ollut.
Kävelimme isän kanssa joen rantaan, pääsimme lähelle vettä, sillä kosken alapuolelle 

pääsi myös pyörätuolilla. Kumarruin kokeilemaan veden lämpötilaa ja juoksutin vettä 

sormieni läpi, se juoksi kuin pienestä koskesta.
Ei se ollutkaan mustaa, vaan kirkasta. Kirkasta ja kylmää.

- Älä ole surullinen, nauti syksyn väreistä, kirkkaista ja kuulaista aamuista, metsäkauriista 

  metsän  reunassa pellolla, hälvenevässä sumussa auringon noustessa puiden takaa. 

  Elämä on nyt ja tässä.

Sadan sanan tarina annetuista sanoista.
Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät
Caravaanin ja SusuPetalin blogeista

Viikon 40 sanat ovat: 

surullinen, musta, isä

Viikon 39 Krapu

Huone oli korkean rakennuksen viidennessä kerroksessa. Olisin halunnut mennä portaita,
mutta tunsin, että en ehkä jaksaisi kiivetä koko matkaa. Pelotti. Mitä olisi edessä?
Kukaan ei ollut tähän mennessä osannut sanoa mitään, voisiko tätä parantaa.
Voisiko minua enää korjata?
Valitsin kuitenkin portaat, kiipeäisin hitaasti, pitäisin tarvittaessa tauon. Olihan minulla
vesipullo ja rakkaani tukena.
Ohimoille kohonneet hikipisarat ehtivät kuivua ja hengitys tasaantua kun odotin kutsua
huoneeseen kuulemaan kaikkien niiden kymmenien kokeiden ja kuvausten ja testien tuloksia. Lääkäri oli ystävällinen ja rehellinen ja kertoi selvästi, mistä on kysymys. Missä se vika oikein on.

Alas tulimme hissillä. Katsoin peiliin: minua ei voisi enää korjata.



Sadan sanan tarina annetuista sanoista.
Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät
Caravaanin ja SusuPetalin blogeista



Viikon 39 sanat:
kiivetä, ohimo, peili

Viikon 38 Krapu

Pienen saaren ääriviivat alkoivat pikkuhiljaa hahmottua hälvenevän sumun seasta.

Marika ja Petteri olivat lähteneet liikkeelle jo aikaisin aamulla, heti kun järvellä oli

turvallista veneillä. 

Edessä olisi kokonainen viikonloppu kahdestaan, koko autio saari olisi vain heidän. 

Marikan ihoa alkoi kihelmöidä hänen ajatellessaan edessä olevaa viikonloppua.

Miten hän ihan ensimmäisenä tekisi heille oman pienen pesän laavuun: retkipatjat

ja makuupussit, öljylamput tuomaan tunnelmaa. 

Illan hämärtyessä sytytettäisiin öljylamput sekä nuotio laavun eteen tuomaan lämpöä,

paistettaisiin päivällä ongitut kalat ja keitettäisiin nokipannukahvit, istuttaisiin kylki kyljessä,

toinen toistaan lämmittäen, kummankin iho samettisena järven lämpöisessä vedessä

uimisen jäljiltä. 

Nautittaisiin nuotiosta ja tähtitaivaasta ja katseltaisiin horisontista nousevaa täysikuuta.

Sadan sanan tarina annetuista sanoista. 

Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät

Caravaanin ja SusuPetalin blogeista

Viikon 38 sanat:

samettinen, kihelmöidä, ääriviiva

Viikon 37 Krapu

Jokainen esine pöydällä oli paikallaan. Valokuvista oli pyyhitty pölyt ja kun katsoin

kasvoja kuvissa, näytti siltä kuin kaikki olisivat hymyilleet ja nyökänneet: luota itseesi,

se on hyvä.

Aamulla jännitti. Olin pakannut oman laukkuni illalla valmiiksi, mutta tarkistin vielä

uudestaan, etten ollut unohtanut pöydälle mitään. Mies odotti jo autossa, oli luvannut

lähteä kuskiksi.

Kotimatkan ajaisimme pidemmän tai lyhyemmän reitin kautta, sen mukaan mikä

olisi vastaus. 

Mies jutteli matkalla niitä näitä, yritti pitää tunnelman keveänä ja ajatukseni pois tulevasta.

Lupasin soittaa, kun olen valmis.

Kolmen tunnin päästä kävelin autolle, jossa mies istui odottava ilme kasvoillaan.

- Noh?

- Se ilmestyy syksyllä, sanoin ja hymyilin.


Viikon sanat:
uusi, oma, ilmestyä

Sadan sanan tarina annetuista sanoista. 

Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät

Caravaanin ja SusuPetalin blogeista

Viikon 36 KRAPU

Seison parvekkeella ja katselen takapihalle. Naapurin pihalla koko viime vuoden

olleet roskalavat ja parakit ja työkoneet ovat viimein kadonneet ja remontti on

valmistunut. Pihakin on asfaltoitu. Kukkaistutukset ovat palanneet.

Tämän talon etupihalta sen sijaan kaadettiin kaunis vaahtera, se jonka lehdet runoa

lainaten joku kävi syksyisin maalaamassa keltaisiksi. Kantokin kaivettiin pois.

Surullista.

Huoneisto takanani on kuukausien työn jälkeen vihdoin viimein tyhjä. Siellä olleet

tavarat on lajiteltu: mukaan, muistoihin, hyväntekeväisyyteen, myyntiin, kaatopaikalle.

Nyt se on tyhjääkin tyhjempi, ei pölyhiukkastakaan. 

Ainoa syy kiittää on se, että saan tänään sulkea tämän parvekkeen ja tämän asunnon

oven viimeistä kertaa ja suunnata askeleet kohti haaveidemme toteutumista. 

tyhjä, kiittää, parveke

Sadan sanan tarina annetuista sanoista. 

Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät Caravaanin ja SusuPetalin blogeista

Viikon 19 KRAPU

Seisoin siinä selkä seinää vasten ja pelkäsin kuollakseni. Olin huutanut apua jo 

monta kertaa, ääneni oli jo käheä huutamisesta. Miksi kukaan ei tullut? Olinko yksin? 

Eihän koko kaupunki voinut tyhjentyä noin vain sähkökatkon sattuessa.

Tai olinhan siellä minä. Ja Joku. Se Joku joka läähätti siinä vieressä. Oli niin pimeää 

etten nähnyt kuka se oli, mutta kuulin läähätyksen. Ääni läheni hitaasti ja sitä mukaa 

kun ääni lähestyi sitä kovempaa sydämeni jyskytti.

Ikuisuudelta tuntuneen ajan kuluttua näin pimeydessä hohtavan kaksi silmää. Ei ole 

todellista, olen sekoamassa, tällaista tapahtuu vain elokuvissa.

Rauhoitu, sanoin itselleni, voit lähteä jatkamaan matkaan.
Silmät ja läähätys seurasivat perässäni...

silmä, selkä, yksin

Sadan sanan tarina annetuista sanoista. Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät Caravaanin ja SusuPetalin blogeista

Viikon 20 KRAPU

Pöllön Kraput tulee nyt vähän epäjärjestyksessä, kun pari jäi välistä pois, mutta ei kai sillä järjestyksellä niin väliä ole. Eli tässä viikon 20 krapu, olkaapa hyvät:



Keittiössä leijui kammottava haju. Roskapussi oli viemättä ja roska-auto tulee tänään.
No, ei se mitään, kyllä minä sen ehdin viedä, roska-auto tulee vasta puolen päivän jälkeen. 
Vien pussin eteiseen siksi aikaa kun juon aamukahvin. Ja kampaan tukkani ja puen päälleni.

Mikä ääni tuo on? Roska-auto! Voi ei, ja tuo pahuksen roskapussi on tuossa. Toppatakki
pyjaman päälle. Pipo päähän, ei haittaa “bad-hair-day”.
Ulos. Voi hitto, se roskapussi! Takaisin. Roskapussi. Kuski oli jo kiipeämässä autoon, 
mutta huomasi kun heilutin roskapussillani vimmatusti. Ystävällisesti hän otti
pussin ja heitti roska-auton nieluun. Kiitin, taisin niiatakin.
Tulin sisälle ja katsoin peiliin. Huulipuna! Olin unohtanut laittaa huulipunaa!



leijua, roska-auto, ystävällinen

Sadan sanan tarina annetuista sanoista. Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät Caravaanin ja SusuPetalin blogeista

Viikon 21 KRAPU

- Niin, se on taas kevät, naurahti naapuri hyväntahtoisesti, kun tapasimme pihalla.

 - Niinhän se on, vastasin leveästi hymyillen ja raahasin täysinäistä Ikean kassia 

   kohti pihalla odottavaa autoa.

 - Se alkoi sitten isännällä kesäloma, naapuri jatkoi pilke silmäkulmassa, katse

   kiinnittyneenä tavaroihini. Koskas tulet takaisin, ehditkö pihajuhliin elokuussa?

 - Saa nähdä, tänä kesänä on monta jokea valloitettavana ja pitäisi uskaltaa laskea 

   muutama koskikin, vastasin viitaten kassin sangasta roikkuvaan kypärään.
   Viimeistään sitten tulen kun järvet jäätyy, loka-marraskuussa.

- Sullehan kasvaa suomut ja evät tuolla menolla, jos et kuivalla maalla malta 

  olla laisinkaan.

- Niinhän siinä voi käydä, mutta kyllä ne sitten talvella taas näivettyy, kun ei pääse vesille.


naapuri, järvi, katse

Sadan sanan tarina annetuista sanoista. Linkit muiden kirjoittajien tarinoihin löytyvät Caravaanin ja SusuPetalin blogeista