Taavi ja Juurakko - Krapu 36/2022

Taavi ja Juurakko

Juurakko makasi surkeana pöydän alla, kuono matossa.

- Noh, mitäs se Juurakko nyt on tehnyt?

* Se oli ihan vaan vahinko, en minä tarkoittanut, mutta kun..

- Niin? Mutta kun mitä? Enkös minä ole kieltänyt sisällä juoksemisen?

* Mutta kun noi naapurin kissat, se oli se Taavi, se aina härnää.

Ja katso nyt, mulla on kuono ihan turvoksissa, kun Taavi raapaisi.

- Mutta se vahinko? Ne naarmut kyllä paranee.

* Se - sun perintömaljakko - se on nyt tuolla - tuolla sohvan takana..

- Jaa tämä? Mitäs tästä? Kierähtänyt tänne, nostetaan takaisin pöydälle ja 

haetaan sitten kukkia siihen kun käydään illalla lenkillä.

* Rapsuttaisitko vähän, tulis parempi mieli.

Viikon 36 krapusanat ovat pöytä, turvoksissa, vahinko.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti,

ei enempää, ei vähempää.

Viikon krapusanat ilmestyvät SusuPetalin blogissa,

jonne myös jokainen jättää oman krapunsa linkin.

Osallistuthan sinäkin ja jätät oman krapusi linkin SusuPetalin

blogiin.

Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.

Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

Kupla - Krapu 35/2022

KUPLA

Karoliina katseli ulos ikkunasta. Kesä ja ahdistavat helteet oli ohi ja syksy vihdoin tulossa. Puristava tunne vatsanpohjassa ei kuitenkaan helpottanut. Maksamattomien laskujen pino pöydällä kasvoi kasvamistaan. Kun yhden maksoi, posti toi kaksi lisää.

Puhelin kilahti. Viesti Annalta. “KUPLA”. Ei muuta. 

Siitä huolimatta, että Karo ei vielä tiennyt viestin syytä, hänestä tuntui kuin Anna olisi ollut vieressä ja kietonut kätensä olkapäiden ympärille.

KUPLA oli koodi, joka oli alakoulusta lähtien kertonut ystävän olkapään tarpeesta. Heillä oli ollut oma kahdenkeskinen kuplansa ensimmäisestä luokasta alkaen, kupla, jossa jaettiin niin iloiset kuin ikävätkin asiat. Ja kumpikin tiesi, että kun kupla on puhkeamassa, ystävä auttaa.

Viikon 35 krapusanat ovat koodi, olkapää, puristaa.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.

Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.

Jätä krapusi linkki SusuPetalin blogiin

Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/08/28/kassajonossa/ 

Krapu 12/2022

Maija oli saanut luvan lukea isoisän punaisella sametilla päällystettyjä tietosanakirjoja. 
Niitä pitäisi käsitellä varovasti niiden heikkouden takia, ne olivat ainakin kaksi kertaa
niin vanhoja kuin isoisä. 

Niiden tekstikin oli semmoista kiemuraista, mutta kaunista,, ettei Maija aluksi osannut
sitä lukea, mutta isoisä opetti. 

Isoisä oli kertonut, että oli saanut kirjat mukaansa, kun oli lähtenyt viimeisenä päivänä
töistä. Pomo oli kuulemma sanonut, että ei niitä enää siellä tarvittu, kun nykyään kaikki
on tietokoneella. 

Maija rakasti isoisän tietosanakirjoja. Niissä oli paljon hienoja sanoja, semmoisia joita
kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan ja niillä oli hauska välillä hämmentää aikuisten keskustelua.

Niin kuin nyt vaikka vertikaalinen. 

Viikon 12 krapusanat ovat heikkous, pomo, vertikaalinen

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa. Sanojen ei tarvitse
olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.

Jätä krapusi linkki SusuPetalin blogiin 

https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/03/20/isopomo/

Krapu 11/2022

Ostoshelvetin sisäänkäynnin ovista kulki märkiä ja kiireisiä ihmisiä ees taas yhtenä virtana. Nuoria ja vanhoja, pareja, ryhmiä, yksinäisiä.

Kukaan ei ehtinyt kiinnittää huomiota ikkunan edessä paikoillaan olevaan mieheen, joka seisoi sateessa selkä sisäänkäynnin liukuoviin päin, yllään vain kesäkengät, sortsit ja kauluspaita. 

Näytti siltä kuin hän olisi lukenut matkatoimiston ilmoituksia. 

Kukaan ei myöskään huomannut hiljaista itkua, poskia kastelevia kyyneleitä. 

Ellei sitten pieni tyttö, joka nykäisi miestä paidan helmasta ja sanoi hiljaa: 

“Setä, älä itke, tuu mun kanssa ostamaan jäätelöä, niin oot taas iloinen.”

Ainakin joku oli nähnyt hänet, hän ei ollutkaan täysin näkymätön ja tarpeeton, vaikka vielä hetki sitten tuntuikin siltä. 

Viikon 11 krapusanat ovat itku, selkä, jäätelö

 

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.

Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.

Jätä krapusi linkki SusuPetalin blogiin 

 

https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/03/13/rangaistus/

 

Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

Krapu 10/2022

Janne oli herännyt jo ainakin viisi tuntia sitten -hän oli katsonut kellosta ja hän kyllä tunsi kellon. Nyt oli aamupalan aika. 

Äitiä ei kuitenkaan näkynyt missään eikä pöydällä ollut kaakaota. Eikä kyllä sitä kaurapuuroakaan, josta Janne ei tykännyt, mutta jota piti syödä joka aamu, että “kasvaisi isoksi pojaksi”. 

Kuinkahan paljon sitä puuroa pitäisi syödä ja kuinkahan isoksi sitä pitäis kasvaa, että saisi edes kerran koskea tuohon isoveljen kitaraan?

Janne katseli ympärilleen ja huomasi pöydällä tyhjän viinipullon. Itku alkoi kutittaa silmiä. Äiti oli varmaan nukkumassa.

Noh, isot pojat tekee itse itselleen aamupalaa - kaapista löytyy kaakaota ja leipää.. Nukkukoot, kyllä minä pärjään.

 

Viikolla 10 kokeillaan kravuissa jotain uutta. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Älä anna minun tarinani johdattaa sinua, kuvasta löytyy paljon muutakin kerrottavaa.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Jätä krapusi linkki SusuPetalin blogiin
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

Krapu 7/2022

Rasti toisensa jälkeen oli piirtynyt Jennin teinariin. Tai niin kuin isä sanoi “almanakkaan”. Se sana nauratti Jenniä, vaikkei hän isän nähden nauranutkaan. Eikä äidinkään. Istui vain liila tukka silmillä ruokapöydässä ja mutisi vastauksensa, jos jotain kysyttiin. 

Niin tavallisesti. Nyt hän oli niin hyvällä mielellä että olisi kysyttäessä ollut  valmis kertomaan jotain edellisillasta.

 

Nuorisotalon hämärässä oli puheensorinaa ja taustamusiikkia, sitten kun valot sammuivat oli tullut aivan hiljaista. Vain esiintymislavalle oli kohdistettu valo, niin että siellä näkyi yksi hahmo. Jenni tuijotti hahmoa kuin halvaantuneena - liikkumatta, ääneti. Odotti muiden kanssa.

Sitten nuorisotalon sali räjähti, täyttyi kirkumisesta ja kymmenet sifonkihuivit liehuivat Levottoman Tuhkimon tahtiin.

Viikon 7 krapusanat ovat levoton, hahmo, almanakka

 

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.

Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.

Jätä krapusi linkki SusuPetalin blogiin 

 

https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/02/13/sydamellista-ystavanpaivaa-%e2%9d%a4%ef%b8%8f%ef%b8%8f/

 

Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

Krapu 2/2022

Jonkin aikaa sitten noussut aurinko paistoi hangelle ja näytti siltä, kuin piha olisi ollut täynnä timantteja. 

Samanlaisia pieniä välkehtiviä timantteja, kuin oli Ingridin sormuksessa.

Ingrid oli ollut kahdenkymmenen, hoikka ja kaunis, kun Bertil oli antanut sormuksen hänelle. 

Nyt Ingrid istui keittiössä yksin, sillä samalla tuolilla jolla hän aina istui. Hangen timantit toivat mieleen Bertilin ja miten tämä ohi kulkiessaan antoi sormiensa soljua Ingridin hiuksissa: “Nämä ovat yhä yhtä silkkiset kuin silloin, kun rakastelimme ensi kertaa tuolla rannan koivikossa, muistatko” 

Tottahan Ingrid sen muisti.

Nyt hän katseli ikkunasta ja näki kaksi talvipukuista jänistä. Olivatkohan ne yhtä rakastuneita kuin Ingrid ja Bertil?

***************************************

Viikon 2 krapusanat ovat: tuoli, silkkinen, rakastella

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis. 
Kiirettä ei ole, aikaa krapun kirjoittamiseen on koko viikko. 

Viikko 35/2021 Krapu

Tuntien istumisen jälkeen isä käänsi auton vihdoin koivukujalle, jonka päässä
se sitten olisi. Kesämökki.
Työleiri, ajatteli Jonna.
Nurmikko pitää leikata heti ensimmäisenä. Onko täällä sitä vesuria vai mikä
se nyt on, sanoi äiti.
Ei kun viikate, naurahti isä hyväntahtoisesti, leikataan leikataan.
Iskä iskä, mennään ongelle, hihkui pikkuveli takapenkiltä heti kun näki
vettä vilahtavan jossain koivukujan päässä.
Mennään illalla, silloin kala syö paremmin, etsitään suojainen paikka
missä ei tule vilu.

Oltiin jo pihalla ja Jonna näki pienen aitan. Voisikohan..saisikohan hän luvan?
Jos hän lupaisi siivota äidin kanssa koko mökin ja sen jälkeen vielä kuurata aitankin.
Oma kesähuone voisi pelastaa kesän.

Viikon 35 krapusanat ovat: kuurata, vilu, suojainen
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis

Viikko 44/2020 Krapu

 “Kynät pulpetille” kuului opettajan komento. “Koe on ohi, Marja kerää paperit.”  

Vihdoinkin, Jukka huokasi ja oli valmiina nousemaan. “Mihin se Jukka on menossa, ei tunti ole vielä loppunut” kuului opettajan ääni jostain kaukaa. 

Ei, ei voinut olla niin, miksei me päästä jo ulos. Opettaja tietää varsin hyvin miten Jukka reagoi kokeisiin. Teki sen tahallaan.

Ilman lupaa Jukka nousi ja juoksi ulos, mutta ei ehtinyt kuin käytävään, kun oksennus taas tuli. Hän istui lattialle pää käsien välissä - edessä olisi taas siivousta. Tekisi niin mieli kiskoa opettaja poninhännästä mukaan siivoamaan, sillä sen syytähän se oli. Olisi päästänyt ajoissa pois luokasta eikä kiusannut. 

Viikon 44 krapusanat ovat käytävä, oksennus, komento.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti.

Viikko 45/2020 Krapu

Koko päivän oli satanut vettä. Nurmikot olivat märkiä. Asfaltti oli märkää.Ulkona kulkiessaan kolmannen kerroksen nainen sai ihmiset kodeissaan puhumaan: 

• Kato nyt, taas se kumartelee tuolla pihalla, mitä ihmettä se tekee?

• Hmh, no anna sen olla, mitä se meille kuuluu. Jos sillä on vaikka astma tai jotain ja nyt on hyvä keli jumpata ulkona.

• Pyh, astma. Jumpata. Astmaan on lääkkeitä. Jotain kummallista sillä on tekeillä. Pitäisköhän viedä vaikka roskat niin näkis...

Toisen kerroksen rouva lähti sateesta huolimatta viemään roskia nähdäkseen, mitä naapuri ulkona todellisuudessa tekee. Lähestyessään roskakatosta kolmannen kerroksen rouva huutaa: “Murhaaja! Kato vähän mihin astut, siinä on eläviä kastematoja!”

Viikon 45 krapusanat ovat:  murhaaja, todellisuus, kumartua

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis.Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi. Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa. 

Viikko 36/2020 Krapu

 Johanna katsoi kauas taivaanrantaan, sinne missä taivas ja maa yhdistyvät,
tulevat yhdeksi. 

Hän kävi läpi uudestaan ja uudestaan edellistä iltaa, mutta ei ymmärtänyt

mitä oli tapahtunut. Oli kuin joku olisi muuttanut hänen muistojaan, kaikkea

sitä mitä todellisuudessa oli tapahtunut.

Illan oli tarkoitus olla viihdyttävä, iloinen, tuottaa hyvää mieltä.

Jotain kummaa oli kuitenkin tapahtunut, jotain mitä Johanna ei saanut mieleensä,

mutta joka oli pilannut koko illan. 

Voisiko illan elää uudestaan? Voisiko korjata sen, mikä oli mennyt rikki?

Miksi Johanna ei muistanut mitä oli tapahtunut, vaikka kaikki vaikutti ihan

selvältä ja kirkkaalta.

Voisiko joku selittää, mistä ihmeestä tässä kaikessa oikein on kysymys?